Vihannesta tutkitaan siemenestä aina kaupan hyllylle asti. Siementen jalostajilla, kasvien kasvattajilla sekä niiden myyjillä on tarkat laatuvaatimukset, jotka takaavat vihanneksen laadukkuuden, turvallisuuden ja maukkauden. Tätä tutkimusta tehdään omavalvontana sekä viranomaisten toimesta.

Aistinvarainen tutkimus

Vihannesta tutkitaan aistien avulla, sillä vielä ei ole pystytty kehittelemään luotettavaa ja helppoa laitetta, joka kykenisi ihmisen tavoin arvioimaan esimerkiksi makua. Kokeita tehdään tarkkailemalla ulkonäköä ja rakennetta sekä väriä. Myös haistamista ja maistamista käytetään vihannesten tutkimuksessa.

Tutkittavia tomaatteja

Laboratoriotutkimus

Aluksi vihannes punnitaan ja siitä tutkitaan sen ulkoiset mitat (halkaisija). Tämän jälkeen vihanneksesta tutkitaan sen kemiallisia ominaisuuksia. Jotta vihannesta voidaan tutkia, tulee se homogenisoida. Homogenisointi voidaan tehdä  esimerkiksi jauhamalla tai soseuttamalla. Tarvittaessa tutkittavaa ainetta liuotetaan, jonka jälkeen se suodatetaan. Suodoksesta tutkitaan mm. seuraavia ominaisuuksia:

pH
Suodoksen pH mitataan pH-mittarilla tai pH-paperin avulla. Tutkimuksen avulla saadaan selville vihanneksen happamuus.

pH-mittari

taitekerroin (brix)
Suodosta laitetaan brix-laitteeseen, joka mittaa sen taitekertoimen. Taitekertoimen avulla pystytään vertailemaan vihanneksen makeutta.

nitraatti ja nitriitti
Suodoksesta ajetaan HPLC-ajo (nestekromatografilla), joka kertoo mahdolliset lannoitejäämät.

HPLC-laite

C-vitamiini
Vihanneksen jauhamisen jälkeen se liuotetaan 6%:seen metafosforihappoon,  jonka jälkeen se suodatetaan. Tämän jälkeen suodoksesta ajetaan HPLC-ajo (nestekromatografilla).

titrautuvat hapot
Tarvittaessa näytteestä tutkitaan titraamalla myös joidenkin happojen pitoisuuksia. Kyseisiä happoja ovat esimerkiksi sitruunahappo, viinihappo ja linolihappo.

raskasmetallit
Vihanneksesta tutkitaan polttomenetelmällä raskasmetallijäämiä (spektri-tutkimuksen avulla). Tämä tutkimusmenetelmä on harvinaisempi, sillä raskasmetallijäämät ovat harvinaisia suomalaisissa vihanneksissa.

tuholaiset ja mikrobiologiset haittatekijät
Tuholaisia tutkitaan silmänvaraisesti. Jos näytteessä havaitaan tuholaisia niin niitä tutkitaan tarkemmin mikroskoopilla. Myös mikrobiologisia haittatekijöitä tutkitaan (esim. listeria, bakteerit, hiivat, homeet).

Tutkimustuloksia verrataan viranomaisten määrittelemiin viitearvoihin parhaan mahdollisen laadun varmistamiseksi.

Mikrobiologian tutkimuslaboratorio