Hiilihydraatit

Hiilihydraattien tehtävänä pääasiassa on tuottaa energiaa elimistön toimintoja varten. Hiilihydraatit luokitellaa kolmeen pääryhmään: sokereihin, tärkkelykseen ja kuituaineisiin. Kemiallisen rakenteensa (muodon) mukaan hiilihydraatit voidaan puolestaan luokitella monosakkarideihin, disakkarideihin ja polysakkarideihin. Disakkaridi muodostuu kahdesta monosakkaridimolekyylistä, kun taas polysakkaridit ovat monosakkaridien polymeroitumistuloksia. Vihannekset sisältävät paljon kuituja.

Glukoosin rakennekaava (monosakkaridi):

Proteiinit

Proteiinit eli valkuaisaineet ovat valttämättömiä yhdisteitä kehollemme. Ne toimivat ja ovat elimistömme jokaisen solun perusta. Niitä tarvitaan elimistön toimintaa säätelevien entsyymien ja hormonien raaka-aineeksi, elimistön kuljetustehtävissä, kudosten uusiutumisessa ja muodostumisessa. Proteiineja tosin tarvitaan myös suojaenergia-aineina, sillä ne toimivat myös esimerkiksi elimistömme puolustusjärjestelmän vasta-aineina. Esimerkiksi parsakaalissa on noin 5% proteiineja.

Kuva: Timo Jääskeläinen

Rasvat

Rasvat toimivat elimistömme tehokkaina energialähteinä. Ne sisältävät elimistöllemme välttämättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja (A-D-E- ja K-vitamiinit). Rasvat voidaan jakaa elimistömme kannalta kahteen pääryhmään: tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rashappoihin. Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat kiinteitä, kuten esimerkiksi voi. Tyydyttymättömiä rashavahappoja sisältävä rasva on olomuodoltaan pehmeää tai juoksevaa, kuten esimerkiksi rypsiöljy tai margariini. Kemialliselta rakenteeltaan ne eroavat siten, että tyydyttymättömissä rasvahapoissa on yksi tai useampi hiili-hiili kaksoissidoksia, kun taas tyydyttyneissä niitä ei ole lainkaan. Vihanneksissa on runsaasti rasvahappoja ja rasvaliukoisia vitamiineja esimerkiksi linoleenihappo.

tyydyttynyt rasvahappo (steariinihappo)

tyydyttymätön rasvahappo (öljyhappo)