Johdanto

Valvonta

Lisäaineet

Sokerit

Vitamiinit

Ympäristömyrkyt

Luomu

Laboratoriotyöt

Tehtävät

Lisäaineisto

Helsingin yliopisto

Kemian opettajakoulutus

Vitamiinit ovat aineita, joita ihminen välttämättä tarvitsee, mutta joita elimistömme ei itse pysty muista aineista valmistamaan.Vitamiinit eivät tuo elimistöön energiaa, mutta niitä on puutostilojen ehkäisemiseksi saatava ravinnosta. Vitamiinit säätelevät monimutkaisia aineenvaihdunnan tapahtumia ja auttavat elimistön immuunipuolustusta.

Normaalia, monipuolista ruokaa syövä ei tarvitse vitamiini- tai hivenainelisää. Vitamiinien puute saattaa kuitenkin uhata, mikäli laihduttaa tai syö pitkään yksipuolista ravintoa. Myös raskaus, eräät sairaudet sekä tupakointi lisäävät joidenkin vitamiinien tarvetta.

Nykyisin moniin elintarvikkeisiin lisätään vitamiineja, esimerkiksi tuoremehut sisältävät lähes poikkeuksetta vitamiinilisän. Jopa kosteus- ja huulivoiteisiin on usein lisätty elvyttäviä ja ihoa ravitsevia vitamiineja. Elintarvikkeissa vitamiineja käytetään lähinnä korvaamaan valmistuksen aikana tapahtunutta vitamiinihävikkiä, mutta niitä käytetään myös antioksidantteina ja väriaineina.

Vitamiinit voidaan jakaa kahteen ryhmään, vesiliukoisiin ja rasvaliukoisiin vitamiineihin. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A, D, E ja K.

A-vitamiinia eli retinolia tarvitaan turvaamaan normaalia kasvua ja kehitystä. A-vitamiini on lisäksi välttämätön näkökyvylle. Se myös edistää ihon, hiusten ja limakalvojen hyvinvointia sekä toimii antioksidanttina. A-vitamiinin puute aiheuttaa ihon kuivumista, hämäräsokeutta ja silmien valonarkuutta.

D-vitamiini eli kalsiferoli on välttämätön kalsiumin ja fosforin aineenvaihdunnassa. Lisäksi se vahvistaa hampaita, luita ja ihoa. D-vitamiinin puutos aihettaa riisitautia ja luuston pehmenemistä.

E-vitamiini eli tokoferoli suojaa solukalvoja ja toimii antioksidanttina. E-vitamiinin puute ilmenee heikentyneenä vastustuskykynä ja solukalvomuutoksina.

K-vitamiini eli fytomenadioni osallistuu veren hyytymistapahtumaan ja sen puute aiheuttaa veren hyytymishäiriöitä ja verenvuotoa.

Vesiliuokoisia vitamiineja ovat C-vitamiini, B-vitamiinit sekä foolihappo, biotiini, niaseeni ja pantoteenihappo. C-vitamiinia tarvitaan ylläpitämään luuston, hampaiden ja verisuoniston hyvinvointia. Se myös osallistuu kollageenin (elimistön tärkeän rakennusvalkuaisaineen) muodostumiseen ja immuunipuolustukseen sekä raudan imeytymiseen. C-vitamiinin puutos aiheuttaa keripukkia sekä ikenien tulehtumista, lihaskipuja ja hengenahdistusta. Myös kevätväsymys, ruokahaluttomuus ja alentunut vastustuskyky voivat johtua C-vitamiinin puutoksesta.

B-ryhmän vitamiineja tarvitaan muun muassa puna- ja muiden verisolujen tuotantoon sekä hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen aineenvaihduntaan. B-vitamiinien puute aiheuttaa väsymystä ja anemiaa, iho- ja limakalvotulehduksia ja jopa psyykkisiä häiriöitä.

Vitamiinit siis ovat välttämättömiä hyvinvoinnillemme, mutta voiko niitä saada liikaa? Elimistömme pystyy varastoimaan tiettyjä vitamiineja ja toisaalta poistamaan ylimääräisiä vesiliukoisia vitamiineja virtsan mukana. Yleissääntönä voidaan pitää, että rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat helpommin kuin vesiliukoiset vitamiinit, mutta esimerkiksi B12-vitamiinia elimistö voi varastoida jopa viiden vuoden tarpeiksi. B1-vitamiinivarasto sen sijaan ei riitä kuin kuukaudeksi. Vesiliukoinen C-vitamiini ei suurinakaan annoksina ole vaarallinen, mutta rasvaliukoisten A- ja D-vitamiinien yliannostelu on haitallista.