Saippuan valmistus kouluissa

Saippuan valmistukseen riittää kemian kaksoistunti. Saippua tosin kovettuu vasta myöhemmin, mutta tällöin sille ei tarvitse tehdä mitään.

Kuva: Marja Happonen ja Riitta Hietala

Aineet: NaOH - rakeita

kookosrasvaa tai risiiniöljyä

väriainetta: elintarvikeväriä,

paprikajauhetta, kurkumamaustetta

tuoksuainetta: jotain eteeristä öljyä

Välineet: 250 ml keitinlasi, lasisauva, kuumennuslevy,

lämpömittari ja vaaka, tarkkuus 0,1g

kertakäyttömuki tai esimerkiksi lasten hiekkalaatikkolelumuotti,

talouskelmua,

opettajalle 10 ml mittalasi

Suojavarusteet: työtakki, suojalasit ja käsineet.

Natriumhydroksidiliuos on syytä tehdä vetokaapissa.

Työturvallisuus: Natriumhydroksidi on vahva emäs. Opettaja tekee siitä 30% liuoksen ja annostelee sen oppilaille. Jos natriumhydroksidia menee iholle se tulee välittömästi huuhtoa runsaalla vedellä.

Kylmämenetelmä

Punnitse 50 grammaa rasvaa. Sulata kookosrasva varovasti. Älä anna rasvan lämpötilan nousta yli 60 asteen. Kun rasvan lämpötila on 40-50°C opettaja kaataa seokseen 15 ml huoneenlämpöistä 30% natriumhydroksidiliuosta.

Sekoita seosta rauhallisesti. Tällöin saippuoituminen alkaa. Huomaat sen liuoksen sakeutumisesta. Saippuoituminen kestää ainakin puolituntia. Jatka aika ajoin sekoittamista. Älä vatkaa, muutoin saippuaan voi tulla ilmakuplia.

Kuva: Marja Happonen ja Riitta Hietala

Kun seos on kuten "löysä puuro", voit lisätä väriaineen ja tuoksuaineen. Laita väriainetta lusikan kärjellinen, vaikka saippua ei kunnolla värjäännykään. Väri voi muuttua saippuan jähmettymisen aikana. Tuoksuainetta lisätään muutama pisara.

Siirrä saippua kertakäyttöastiaan kovettumaan. Laita kelmu astian päälle. Irrota saippua astiasta illalla tai seuraavana päivänä.

Mittaa saippuan happamuus liuottamalla sitä pieneen määrään vettä. Jos pH on alle 10, voit käyttää sitä käsien pesuun. Jos se tuntuu käsissä miellyttävältä, voit pestä sillä koko kehosi.

Syntyneessä saippuassa on mukana glyserolia ja jonkin verran käyttämääsi rasvaa.

Keittomenetelmä

Keittomenetelmällä saat saippuaa, jossa ei ole mukana glyserolia. Saippua saostetaan vesiliuoksen pinnalle ja kerätään siitä kuivumaan. Rasvan ja emäksen lisäksi tarvitset tavallista ruokasuolaa, natriumkloridia.

Tässäkin menetelmässä rasvana voi käyttää kookosrasvaa. Natriumhydroksidiliuos voi olla 10 %, jolloin sitä siis käytettään 45 ml, jos rasvan määrä on 50 grammaa. Myös 10% natriumhydroksidiliuos on iholle joutuessaan haitallinen.

Rasva ja natriumhydroksidiliuos, molemmat, kuumennetaan 40 -50 asteiseksi ja sekoitetaan. Seosta kuumennetaan ja sekoitetaan puolituntia, jotta seos pysyisi edelleen lämpimänä. Lopussa voit lisätä väri- ja tuoksuaineet. Seokseen kaadetaan 50 ml kuumaa vettä ja sen annetaan jäähtyä. Voit jäähdyttää sitä vesihauteessa. Saippuan pitäisi saostua liuoksen pinnalle. Jotta sitä saostuisi mahdollisimman hyvin, lisää liuokseen ruokasuolaa, niin paljon, että osa suolasta jää liukenematta. Kun sekoittelet valmistamaasi seosta, niin suolavesi myös puhdistaa saippuaa liuottamalla mahdollisesti saippuan joukkoon jäänyttä glyserolia veteen. Kerää saippua liuoksen pinnalta lusikalla ja laita se käsipyyhepaperin päälle kuivumaan. Tässä vaiheessa voit muotoilla saippuamassaa. Anna saippuan kuivua seuraavaan päivään ja mittaa pH.

Oppilaat kaatavat valmiin saippuamassan mukiin jähmettymään.

Kuva: Marja Happonen ja Riitta Hietala

Lisää oppilastöitä

SAIPPUAKUPLIA

Veden pintajännitys

Ota paperiliittimiä, neuloja ja alumiinipaperia. Yritä saada niitä kellumaan veden pinnalla.

Lisää veteen saippuaa. Kelluvatko esineet nyt paremmin vai huonommin?

Saippua ja "nestesaippua"

Pese kädet saippualla ja sitten nestesaippualla. Onko eroa?

Kova vesi ja saippua

Liuota saippuaa veteen. Lisää veteen kalsiumkloridiliuosta tai magnesiumsulfaattiliuosta. Mitä tapahtuu?