YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET PAPERITEOLLISUUDESSA
Lähes kaikesta teollisesta tuotannosta pääsee kemikaaleja
ympäristöön vuotoina ja prosessien tuloksena muodostuvina
jätteinä. Päästöt suoraan vesistöihin ja ilmaan on
tiedostettu ongelmaksi jo yli sata vuotta. Viime
vuosikymmeninä on onnistuttu parantamaan prosesseja ja
estämään vuotoja niin, että monet päästöt on saatu
käytännössä loppumaan. Kemiallinen metsäteollisuus on ollut
maailman suurimpia sisävesistöjen ja murtovesien
saastuttajia, mutta samalla kärkiluokkaa ympäristönsuojelun
kehittäjänä. Prosessien muuttamisella ja kehittämisellä on
vesistöjen kuormituksia pyritty pienentämään tuotannon
lisäyksestä huolimatta.
M-real
Kirkniemessä ympäristöasiat huomioidaan prosessin
kaikissa vaiheissa. Tehtaalla on mm. oma
biologinen puhdistamo. Tuotekehityksessäkin valitaan
joskus kalliimpia ja huonompia raaka-aineita
ympäristönäkökohtien vuoksi.
Paperia ei voi valmistaa ilman vettä.
Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä paremmin ympäristö voi.
Metsäteollisuuden luonnonsuojelutoimien tärkeimpänä
tavoitteena on ollut vähentää jäteveden määrää siirtymällä
yhä enemmän suljettuun vedenkiertoon. Massanvalmistuksessa
puusta vapautuu orgaanisia aineita, lähinnä
hiilihydraatteja. Mikro-organismit hajottavat näitä aineita
vesistöissä. Tällöin mikro-organismit kuluttavat happea. Jos
hajoavia aineita on liikaa, kalojen elinolot huononevat.
Veteen muodostuu happikato.
Paperikone
Kirkniemen tehtaalla kuluttaa vettä noin 8-10
kuutiota/paperitonni, koneen iästä riippuen. Tehtaalla
käytettävä vesi nostetaan Lohjan järvestä. Vesi on hyvin
puhdasta, ja se vain suodatetaan ennen käyttöä. Vesi
kierrätetään prosessin eri vaiheissa useita kertoja
(suljettu kierto), ennen kuin se ohjataan biologiseen
puhdistamoon ja lasketaan puhdistettuna takaisin
vesistöön.
Ympäristötekijät ovat johtaneet sellun valkaisuprosessin
voimakkaaseen siirtymiseen kloorittomaan suuntaan.
Kloorin
käyttöä valkaisussa voidaan vähentää muun muassa
pidentämällä sellumassan keittoaikaa, jolloin valkaisulla
poistettavan ligniinin määrä vähenee. Myös alkuainekloorin
korvaaminen klooridioksidilla on päästöjen kannalta
hyödyllistä, koska silloin muodostuu vähemmän kloorin
orgaanisia sivutuotteita. 1990-luvulla Ruotsissa on
kehitetty kokonaan kloorivapaa valkaisumenetelmä, jossa
valkaisuaineena käytetään peroksideja. Myös otsonia voidaan
käyttää paperin valkaisuun. Kuten monilla muillakin aloilla
myös paperinvalmistuksessa voidaan soveltaa bioteknologiaa.
Massan käsittelyllä hemiselluloosaa hajottavilla
entsyymeillä ennen valkaisua tiedetään olevan hyödyllisiä
vaikutuksia.
KIERRÄTYS
Keräyspaperi ja -kartonki ovat
paperiteollisuudelle tärkeitä raaka-aineita. Niiden käyttö
paperin ja kartongin valmistuksessa on lisääntynyt
kaikkialla maailmassa.
Suomessa kerättiin vuonna 2003 talteen 749
000 tonnia paperia ja kartonkia eli 144 kiloa asukasta
kohti. Talteenottoaste oli 73 prosenttia, jota voidaan pitää
erittäin hyvänä harvaan asutussa maassa. Koko maailmassa
keskimääräinen keräysaste on noin 40 prosenttia.
Vaikka paperi kerätään talteen tehokkaasti, sitä ei riitä
kotimaassa laajamittaiseen uusiopaperin tuotantoon. Suomessa
paperiteollisuus onkin erikoistunut sellaisiin
paperilaatuihin, joihin Suomesta ja lähialueilta löytyy
raaka-ainetta - puuta. Keski-Euroopassa tilanne on
toisenlainen. Siellä sijaitsevien suomalaistehtaiden tuotanto perustuu pitkälti keräyskuituun.
Keräyspaperia tuotiin Suomeen
paperiteollisuuden raaka-aineeksi 83 000 tonnia.
Keräyspaperia vietiin puolestaan 105 000 tonnia. Paperi- ja
kartonkiteollisuus käytti raaka-aineenaan keräyspaperia
yhteensä lähes 707 000 tonnia.
Lähde: Metsäteollisuus ry