Synty

Merike Kesler
Iina Oliver

Helsingin yliopisto

2003

Hapettuminen-pelkistyminen

Hapettumis-pelkistymisreaktioissa tarkastellaan elektronin siirtymistä.

aine (pelkistin) - e^- ^_> aine (hapettuu)
aine (hapetin) + e^{- _}> aine (pelkistyy)

Koska vapaita elektroneja ei luonnossa esiinny, tapahtuvat hapettumis-pelkistymisreaktiot aina rinnakkain

Ioneja sisältävä vesiliuos voi toimia sähköjohtimena. Puhtaassa vedessä elektronisiirtoreaktiot tapahtuvat hyvin hitaasti, kun taas merivedessä ne voivat olla hyvinkin nopeat.

Happi on voimakkain luonnossa yleisesti esiintyvä hapetin, eli happi pyrkii aina sieppaamaan ympäristöstään elektroneja pelkistyäkseen itse. Siksi sen hapettava voima määrää aina aerobisten olosuhteiden hapettumis-pelkistymis-tasapainon.

O₂ + 4 H⁺ + 4 e^- ^_> 2 H₂O (hapen pelkistyminen)
4 Fe⁺⁺ ^_> 4 Fe⁺⁺⁺ + 4 e^- (raudan hapettuminen)
_________________________________________________
O₂ + 4 H⁺ + 4 Fe⁺⁺ ^_> 2 H₂O + 4 Fe⁺⁺⁺ (kokonaisreaktio)

Hapen ja hiilen lisäksi myös monet muut aineet osallistuvat luonnon hapettumis-pelkistymisreaktioihin - N, S, ja useat metallit, mm. Fe ja Mn. Alkuaineen (myös yhdisteen) hapettumista tai pelkistymistä kuvataan sen hapettumisasteen muutoksella.

Vesiympäristössä, kuten merivedessä, on erilaisia vaikuttavia hapettumis-pelkistymis- systeemejä. On kuitenkin otettava huomioon, että useat näistä reaktioista kulkevat kahden tai useamman osareaktion kautta.

Edelliselle sivulle

Aloitussivulle

Tästä tulostettava sivu