Opetuspakettia voi käyttää esim. seuraavilla
kursseilla:
1. Ihminen ja elinympäristön kemia
- hyviä esimerkkejä erilaisista luonnossa (merivedessä) esiintyvistä
yhdisteistä
- vesimolekyyli ja vetysidos
- luonnossa esiintyvät hapettumis- ja pelkistymisreaktiot
2. Kemian mikromaailma
- hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
3. Reaktiot ja energia
- epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä
- energian muutokset kemiallisessa reaktiossa ja niiden merkitys
elinympäristössä
- reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
4. Metallit ja materiaalit
- sähkökemiallinen jännitesarja
- hapettumis-pelkistymisreaktiot
5. Reaktiot ja tasapaino
- puskuriliuokset
- liukoisuus
Mahdollisia opetuspolkuja tai esseiden
aiheita itsenäiseen opiskeluun:
1. Hiilen kiertokulun tutkiminen
Synty (mihin hiilen kiertokulku perustuu) - Meriveden kemiallinen koostumus
(millaiset yhdisteet sisältävät hiiltä) - Reaktiot merivedessä (hiilen
hapettuminen ja pelkistyminen - yhteyttäminen, hajoaminen) - Linkkejä (voi
käydä tutustumassa Itämeriportaalissa aineiden kiertokulun sivuun) -
Tutkimuksia (Tutkimus 2)
2. Typen kiertokulun tutkiminen
Meriveden kemiallinen koostumus (typpi yhdisteissä, typen rooli merivedessä)
- Reaktiot merivedessä (typen hapettuminen ja pelkistyminen - nitrifikaatio,
denitrifikaatio) - Linkkejä (voi käydä tutustumassa Itämeriportaalissa
aineiden kiertokulun sivuun)
3. Raudan merkitys meriekosysteemissä
Tehtävät (Minäkö maailmanparantaja, tehtävä 1 - mitä alkuaine raudalle
luonnossa tapahtuu) - Meriveden kemiallinen koostumus (raudan merkitys
eliöille) - Reaktiot merivedessä (raudan hapettuminen ja pelkistyminen -
oleellinen muiden yhdisteiden kiertokulussa) - Tutkimuksia (Tutkimus 1 -
Pienet syövät isot)
Lähteet
Perttilä, Matti (1997). Meriympäristön kemian perusteet. Reports Series
of the Finnish Institute of Marine Research 31/97.
Vesimolekyylikuvat ovat lähteestä
http://www.nyu.edu/pages/mathmol/library/water/.
Muut kuvat ovat julkaisuvapaita kuvia, ellei ole toisin mainittu.
Aloitussivulle