IMEYTYMINEN
Vitamiinit jaetaan
yleensä rasva- ja vesiliukoisiin niiden erilaisen imeytymisen
perusteella. A-, D-, E- ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia ja kaikki
loput, mukaan lukien C-vitamiini, ovat vesiliukoisia. Vesiliukoisten
vitamiinien imeytyminen kehoon on paljon rasvaliukoisia
yksinkertaisempaa. Koska C-vitamiini on jo ruoka-aineissa vapaassa
muodossa, se ei tarvitse ruuansulatuksen apua päästäkseen
verenkiertoon vaan imeytyy muiden ravintoaineiden mukana suolistossa.
C-vitamiinin pitoisuus plasmassa
(plasma on veren nestemäinen osa ilman verisoluja)
on noin 10 mg litrassa. Verenkierron mukana vesiliukoiset vitamiinit kulkevat
vapaina. Rasvaliukoiset vitamiinit taas tarvitsevat kuljettajia.
Varastointi
Elimistö ei varastoi
C-vitamiinia juuri lainkaan, vain muuta gramma askorbiinihappoa jää
kudoksiin varalle. Ylimääräinen C-vitamiini poistu virtsan mukana.
Siksi onkin tärkeää saada C-vitamiinia säännöllisesti. Myös
kerta-annosten määrällä on merkitystä. Keholle hyötyy C-vitamiinista
eniten, kun sitä saadaan pieninä annoksina riittävän usein. Elimistö
ei osaa hyödyntää suuria, yli 200 milligramman kerta-annoksia, vaan
tietty prosenttiosuus poistuu imeytymättömänä. Esimerkiksi 3000
milligrammasta (= 3,00 grammaa) C-vitamiina elimistö käyttää vain alle
puolet! Kun annos on sopivankokoinen, noin 60 mg, imeytymisprosentti
on yli 90.
Koska C-vitamiini ei
juurikaan kerry elimistöön, sillä ei ole merkittäviä haittavaikutuksia
liikaa nautittuna. Suuri kerta-annos saattaa aiheuttaa ripulia ja
muita vatsavaivoja.