RYHMÄTÖITÄ JA POHDINTAA

 

ETUSIVU

 

HISTORIA

LAINSÄÄDÄNTÖ

ONGELMAJÄTE

KOTITALOUS

LIIKENNE

TEOLLISUUS

ILMAN KEMIAA

KOULU JA YMPÄRISTÖ

SANASTOA

TIESITKÖ ETTÄ

LINKIT

KIITOKSET

 

MINÄ, YMPÄRISTÖN TARKKAILIJA VAI PELASTAJA?

1. SIVUJEN TARKOITUS

Ympäristökemia-opetuspaketin sisältö soveltuu käytettäväksi peruskoulun 7.-9.-luokkalaisille sekä joltain osin myös ala-asteelaisille. Sivuilta löytävät varmasti myös kaikki asiasta kiinnostuneet mielenkiintoista luettavaa itsenäiseen opiskeluun. Opetuspaketin tarkoituksena on antaa yleiskuva ympäristökemiasta. Sivuja voidaan integroida kemian ohella myös esimerkiksi biologian opetuksessa. 

2. TAVOITE

Tavoitteena on saada oppilaat pohtimaan ympäristön tilaa ja muutoksia tarkkailemalla omaa ympäristökäyttäytymistään. Mitä valintoja tekemällä voi päivittäin osallistua ympäristön saastumisen estämiseen? Mitä ”vihreä ajattelu” on? Tavoitteena on saada konkreettisia ratkaisuja, joita voi soveltaa arkipäivän elämään.

3. OPETUSSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖKEMIA

Ryhmätyöt soveltuvat sekä ala-asteelle että yläasteelle. Harjoitustöistä osa on tarkoitettu vain yläasteen kemian opetukseen. Ryhmätyöt kannustavat opetussuunnitelman mukaisesti sosiaaliseen työskentelyyn, arkipäivän ilmiöiden ja tapahtumien tarkkailuun sekä ympäristöasioiden pohtimiseen. Yläasteen opetussuunnitelma sisältää myös energiatuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvien asioiden käsittelyn keskustelemalla sekä oppilaan ohjauksen vastuulliseksi yksilöksi ympäristöstään.

4. RYHMÄTYÖT

4.1 JOHDANTO

Oppilaat jaetaan 3-4 hengen ryhmiin. Opettaja laittaa esille erilaisia kotitalouden jätteitä, jotka ryhmät lajittelevat omien perusteidensa mukaan. Jätteenä voi olla esim. sanomalehtiä, kartonkia, mehupurkkeja (folio sisällä), uudenvuoden tinoja, pattereita, kanamunakennoja, lasipurkkeja ym.

4.2 JÄTTEIDEN LAJITTELU

Ryhmille jaetaan aiheet: Biojäte, ongelmajäte, lasijäte, paperijäte ja kartonkijäte. Jokainen ryhmä saa suuren kartongin sekä sanoma- ja aikakausilehtiä. Otsikon alle etsitään kuvia sellaisista jätteistä, johon ne kuuluvat. Ennen liimaamista opettaja tarkistaa, että esim. paperijätteiden joukossa ei ole pahvia.

4.3 KODIN JÄTTEIDEN LAJITTELU

Jokainen ryhmä esittelee työnsä ja kertoo, minkälaista jätettä astiaan voi laitta. Pohditaan myös, mitä asioita voi kierrättää, lisäapua löytyy netistä. Taululle voi myös kerätä taulukon, miten oppilaiden kotona tapahtuu jätteiden lajittelu. 

4.4 MIKÄ YMPÄRISTÖÄ SAASTUTTAA?

Oppilailla on yleensä melko hyvä käsitys ”vihreästä ajattelusta”. Aihetta voi lähestyä laatimalla yhdessä käsitekartan taululle tai kalvolle. Vihreä ajattelu kattaa kaikki yksilön ja yhteisön valinnat, jotka edesauttavat saastumisen vähenemistä. Vihreä ajattelu ja vihreä kemia liittyvät kiinteästi toisiinsa. Johdattelevia aiheita ovat mm. vaatteiden kierrätys, luomutuotteet (ei käytetä luontoa saastuttavia tuholaismyrkkyjä), puhdas sähkö (Helsingissä tuulivoimaenergiaa, maksaa noin 1,7 euroa enemmän kuukaudessa), veden kulutus yksilötasolla ym.

4.5 AJATTELENKO VIHREÄSTI?

Vaikuttavatko yksilön valinnat ja teot? Miten minä voisin vähentää omaa luonnon saastuttamista jokapäiväisillä valinnoillani? Aiheita

·joukkoliikenne vai yksityisautoilua? autoilua vai pyöräilyä?

·muovia, kääreitä, enemmän pakkauksia? lajittelua?

·kierrätystä vai kulutusjuhlaa? korjataanko vai ostetaanko uusi?

4.6 ILMASTO JA VESISTÖ (yläaste)

Seuraavia aiheita voi käsitellä myös biologian tunneilla:

·kasvihuoneilmiö: välttämätön hyvä ja kiihtyvä paha

·kasvihuonekaasut

·otsonikato ja sen seuraukset

·happamoituminen: vesistöt, kasvillisuus ja eroosio

4.7 YMPÄRISTÖKEMIA, MITÄ SE ON? (yläaste)

Mitä luonnossa tapahtuu, kun sinne pääsee hiilidioksidia syntyy fossiilisia polttoaineita poltettaessa? Miksi typen palaminen on luonnolle haitallista? Miten polttoaineiden rikki reagoi luonnossa? Miksi raskasmetallit ovat haitallisia?

4.8 VIERAILUT

Luokka voi myös kysellä vierailumahdollisuuksia esimerkiksi Ekokemista, Kuusakoskesta tai ottaa selvää paikallisen kaatopaikan toiminnasta.

4.9 MINÄ JA OTSONIKATO/HAPPAMOITUMINEN

Ottakaa selvää otsonikadosta tai happamoitumisesta ja sen aiheuttajista. Pohtikaa omaa roolianne, miten voisitte omalta osaltanne valinnoillanne ja elintavoillanne estää tai parantaa tilannetta?

4.10 MODERNI TEKNOLOGIA APUUN

Kemian prosessien ja teknologian avulla ollaan päästy ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin. Muodostakaa ryhmät ja ottakaa selvää, miten tämä on vaikuttanut otsonikatoon, happamoitumiseen tai kasvihuoneilmiöön.