Kaikki metallit voidaan järjestää sen mukaan kuinka ne ovat halukkaita luovuttamaan elektroneja. Kokeellisesti metallit on järjestetty niiden pelkistymisen mukaiseen järjestykseen. Sitä sanotaan metallien jännitesarjaksi:

Mukaan on otettu myös vety, jonka pelkistymispotentiaaliksi on määritelty 0 V. Vety toimii siis eräänlaisena rajapyykkinä ja sitä helpommin hapettuvia aineita sanotaan epäjaloiksi metalleiksi. Esimerkiksi vesiliuoksessa epäjalot metallit hapettuvat ja vety pelkistyy, jolloin syntyy vetykaasua. Toisella puolella vetyä ovat jalometallit ja ne hapettuvat vetyä heikommin.

Hapettumis- ja pelkistymispyrkimyksistä johtuen on vältettävä kahden eri metallin joutumasta toistensa läheisyyteen kosteissa olosuhteissa. Silloin voi syntyä sähköpari, jolloin epäjalompi metalli hapettuu eli syöpyy. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi valittaessa nauloja metallikattoon. Metallien jännitesarjaa hyödynnetään elektrolyysissä, joka on sähköparin käänteinen muoto. Siinä epäpuhdas metalli voidaan sähkön avulla puhdistaa metalliksi. Tätä käytetään esimerkiksi kierrätyksestä saatavan hopean puhdistuksessa.