Kestävä kehitys

Päivitetty 31.5.2004
 
Ohjeita käyttäjille
Kestävä kehitys
Metallit
Metalleja luonnossa
Metallituotteen elinkaari
Kierrätysprosessi
Kokeet koulussa
Tehtävät
Terminologia
Kiitokset ja lähteet
Muistatko mitä on kestävä kehitys ?

 

 

 

 

 

 

 

Lajittele ja kierrätä

Myös sinä voit vaikuttaa kierrättämällä tavaroita ja aineita tehokkaasti, näin säästät luonnonvaroja, energiaa ja ympäristöä. Mitä huolellisemmin käytöstä poistetut tuotteet lajitellaan koulussa ja kotona, sitä taloudellisemmin ja paremmin ne kiertävät uusioraaka-aineena.

Suomen jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta liian suuria kustannuksia. Jätelain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Keinona ovat jätteen synnyn ehkäisy, jätteiden kierrätys materiaalina tai energiana sekä viimeisenä vaihtoehtona jätteiden turvallinen loppusijoitus.

  Jätteiden käsittelyä ohjaa

bulletjätelaki
bulletasetukset( EU)
bulletkuntien jätehuoltomääräykset

 

Käytöstä poistetut metalliesineet

Kun rautaesine jätetään ruostumaan menetetään siihen jalostuksessa ja muokkauksen yhteydessä sitoutunut energia. Rautaesine voidaan kuitenkin jalostaa uudelleen eli kierrättää, jolloin säästetään louhinta- ja rikastamiskuluja sekä raaka-ainevaroja.

Metallien kierrättäminen on kannattavaa, koska metallit ovat arvokkaita. Noin 90 % käytöstä poistetusta metallietuotteista kerätään Suomessa talteen ja käytetään uudelleen. Kaikesta tähän asti (maailmassa) tuotetusta kuparista kiertää uudelleen 80 %.

 

Metallien kierrätyspiste

Metallien kierrätykseen saa laittaa mm. polkupyörän rungot, tyhjät säilyketölkit, pantittomat juomatölkit, liedet, pesukoneet, metalliset koneet ja laitteet, puhdistetut alumiinivuoat ja sähköjohdot.

 

Juomatölkit

Vie kauppaan juomatölkit, joissa on patenttimerkintä. On arvioitu, että luontoon heitetyn alumiinisen juomapurkin häviäminen kestää n. 500 vuotta. Alumiini liukenee veteen happamissa olosuhteissa ja veteen liuenneena se voi olla haitallista kasveille ja eläimille.

 

Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkatuotteet ( SER)

Osa käytöstä poistetuista sähkö- ja elektroniikkalaitteista luokitellaan ongelmajätteeksi.  SER:iä ovat esimerkiksi atk-laitteet, televisiot, puhelimet, kahvinkeittimet, radiot, partakoneet ja hiustenkuivaajat.

Käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkatuotteita otetaan vastaan pääkaupunkiseudulla YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) Sortti-asemilla sekä kierrätyskeskuksien kolmessa toimipisteessä. Kotitalouksien SER:iä voi jättää myös kaksi kertaa vuodessa kiertäviin kierrätysautoihin.

Vastaanotto voi olla maksullista.

 

Ongelmajätteet

Ongelmajäte voi kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet ovat aineita, jotka aiheuttavat ihmiselle tai ympäristölle merkittävää vaaraa tai haittaa jo pieninäkin määrinä.

Tavallisimpia kodin ja koulun ongelmajätteitä ovat loisteputket, öljyt, maalit, lakat, liuottimet, nappiparistot, ladattavat nikkeli-kadmiumakut ja auton akut. Osassa paristoja ja akkuja on myrkyllisiä raskasmetalleja, kuten elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä.

Lähes kaikki kodin ongelmajätteet voi viedä ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Siniset kierrätyspisteet sijaitsevat huoltamoiden ja kauppojen pihassa ja ne tunnistaa punaisesta ”Kodin ongelmajätteet” –tunnuksesta.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kotitalouksissa syntyvien ongelmajätteiden kierrätys ja toimittaa ne edelleen hävitettäväksi. Kunnat tekevät sopimuksen jonkin kierrätyslaitoksen kanssa. Pääkaupunkiseudulla yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä vastaa YTV Jätehuolto. YTV on tehnyt sopimuksen Kuusakoski Oy:n kanssa.

 

 

Tuotteen elinkaari

Elinkaariarvioinnit toimivat mittareina, kun pyritään selvittämään, missä määrin tuotteet kuormittavat ympäristöä. Tuotteiden ympäristöystävällisyyden vertaaminen ei ole ongelmatonta, sillä eri tuotteiden ympäristövaikutuksia on vaikea saada ja verrata keskenään.

                                               

Elinkaaren vaiheisiin kuuluvat raaka-aineiden hankinta ja jalostus, tuotteen valmistus ja jalostus sekä sen varastointi, kuljetukset, käyttö, uudelleen käyttö/kierrätys ja jätteiden käsittely. Jokainen osaprosessi kuluttaa energiaa ja useimmat myös raaka-aineita. Samalla syntyy myös ilma- ja vesipäästöjä sekä kiinteää jätettä. Tuotteen elinkaarianalyysiä käytetään välineenä arvioitaessa tuotetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

 

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on vähän luontoa kuluttavien prosessien käyttäminen. Pyrkimyksenä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kaikkiaan Suomessa syntyy jätettä n.85 miljoonaa tonnia vuodessa. Yhdyskuntajätteen (kotitalousjäte) osuus tästä kokonaismäärästä on noin viisi prosenttia.

Ensimmäinen askel kaatopaikkajätteiden vähentämiseen on omien kulutustottumuksien tarkasteleminen. Tehokkain tapa säästää metalleja on tuotteen eliniän lisääminen ja turhan kuluttamisen välttäminen.

 

Aiheeseen liittyviä nettilinkkejä:

 

YTV pelit. Lainattavat materiaalit, koulut ja oppilaitokset

http://www.ytv.fi/jateh/oppaat/oppaat.html#lai

 

 

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Oy, ekoarki-hanke

http://www.pkskierke.fi/urban/ympneuv.php

 

 

Jätelaitosyhdistys, fiksu tuottaa vähemmän jätettä

http://www.fiksu.net/2004/index2.php

 

 

Suomen ympäristökasvatuksen seura. Sykse edistää ja kehittää ympäristökasvatusta Suomessa.

http://www.sykse.net/

 

 

Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkosivut

http://www.edu.fi/teemat/keke/

                                                                                             Takaisin ylös