HAPPOSADE

HAPPOSATEEN HAVAINNOLLISTAMINEN

Tämä työ on tarkoitettu yläasteelle ja lukioon.

TAVOITTEET

Työn tarkoituksena on havainnollistaa oppilaille happosateiden vaikutus

ympäristöön. Työ on toteutukseltaan melko yksinkertainen, mutta

sen avulla on helppo demonstroida oppilaille, miten happo vaikuttaa

kasvien soluihin ja rakennuksiin.

Mittaamattoman arvokkaat historialliset rakennukset ja nähtävyydet

kärsivät myös vaurioita hapon reagoidessa niiden pintojen kanssa.

Vesistöjen happamoituminen vaikuttaa herkkien kalakantojen häviämi-

seen ja kasvillisuuden muuttumiseen. Happosateista voit lukea lisää

Ilman kemiaa-sivuilta.

TYÖOHJE

1.Laita koeputkeen 1g Na₂SO₃ (natriumsulfiittia). Aseta koeputki

ehjään minigrip-pussiin pitäen kiinni pussin ulkopuolelta.

2. Täytä pipetti (the Beral pipet) varovaisesti 6M suolahapolla.

Varo läikyttämästä HCl:a, sillä se on syövyttävää.

3. Laita pipetin varsi ,puristamatta sen päätä, Na₂SO₃:a sisältävään

koeputkeen. Lisää pussin pohjalle 10ml tislattua vettä. Varmista,

ettei vesi pääse reagoimaan HCl:n tai Na₂SO₃:n kanssa.

Poista pussista varovasti ylimääräinen ilma. Sulje pussi.

4. Purista hitaasti pussin läpi pipetistä HCl-tippoja natriumsulfiitti-

liuokseen. Pidä koe putki koko ajan pystyssä, ettei sisältö läiky.

Pidä pussi suljettuna.

5. Anna reaktion edetä koeputkessa 1-2 minuuttia ravistaen putkea

muutamien sekuntien välein. Älä kuitenkaan ravista putkea niin

voimakkaasti, että vesi ja koeputken sisältö sekoittuisivat.

6. Avaa minigrip-pussi varovasti ja siirrä kuivaa, puhdasta pipettiä

käyttäen pussin pohjalta liuosta kolme pipetillistä kuivaan, puhtaaseen

 koeputkeen. Sulje pussi uudestaan.

Merkitse koeputkeen A-kirjain.

7. Kuori omenasta kaksi kuorenpalasta (n.2cm:n pituista) ja aseta ne

talouspaperille.Lisää 4-5 tippaa koeputkessa A ollutta liuosta toisen

omenaviipaleen päälle. Lisää taastoisen omenaviipaleen päälle tislattua

vettä 4-5 tippaa (Tämä viipale toimii verrokkina).Tarkkaile 3 minuutin

jälkeen kahta omenaviipaletta. Kirjaa tekemäsi havainnot.

8. Pudota tippa tislattua vettä  pH-paperille. Kirjaa havaintosi.

9. Toista kohta 8. käyttäen koeputken A-liuosta tislatun veden tilalla.

Kirjaa havainnot.

10. Laita 1cm:n pituinen magnesiumnauhaa erilliseen kuivaan koeput-

keen. Lisää pipetillinen koeputken A liuosta. Tarkastele reaktiota

vähintään 3 minuuttia. Kirjaa havaintosi.

11. Lisää kaksi pientä marmorisirua (CaCO₃) koeputkessa A jäljellä

olevaan liuokseen.

Tarkastele reaktiota vähintään 3 minuuttia. Kirjaa havaintosi.

12. Hävitä kaikki käyttämäsi liuokset opettajan ohjeiden mukaisesti.

13. Pese kädet huolella lähtiessäsi laboratoriosta.

KYSYMYKSET

1. Na₂SO₃:sta ja HCl:sta reagoidessa muodostui rikkidioksidia

SO₂. Muut muodostuvat tuotteet olivat vettä ja NaCl:a.

Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtälö SO₂:n muodostumisesta.

2. Mitä vaikutusta tällä kaasulla oli pussissa olevan tislatun veden

happamuuteen?

3. Kuvaile happosateen syntyä.

4. Kuten tiedät, pH-arvo 5,6 on määritelty happosateen rajaksi.

Vertaa oman liuoksesi pH:ta tähän arvoon?

6. Jos pussissa olevan liuoksen kaltaista nestettä olisi marmoripat-

saiden tai teräsrakenteiden (steel girders) päällä, millainen mahtaisi

olla sen vaikutus?

7.

A) Kirjoita tasapainoyhtälö "happosateesi" (H₂SO₃) ja marmorisirujen

(CaCO₃) välille. (Vihje: Hiilidioksidi ja kalsiumsulfiitti liuos ovat 2/3

muodostuvista tuotteista.)

B) Selitä, kuinka yhtälö kuvaa happosateen vaikutusta marmoripat-

saisiin ja rakennusmateriaaleihin.

LÄHTEET

American Chemical Sosiety (2001) Chemistry in the community, Michelle Russel

Julet

Taloudellinen tiedotustoimisto Veden kemiaa