Veden puhdistus jaetaan pääsääntöisesti kahteen osaan: raaka- eli puhtaan veden puhdistukseen ja jäteveden puhdistukseen. Raakaveden puhdistuksella tarkoitetaan yleensä juotavaksi kelpaavan veden aikaan saamista, kun taas jäteveden puhdistuksessa saatu vesi johdetaan takaisin luontoon.

Tällä sivulla on tarkoitus kertoa lähemmin puhtaan veden puhdistuksesta.

Vedenpuhdistusprosesseja ja -menetelmiä on monenlaisia, mutta kaikissa on samat työvaiheet. Seuraavassa on esimerkki vedenpuhdistusprosessista:

Kun vesi on otettu vesistöstä, suodatetaan siitä ensin kaikki irtonaiset ja suuremmat roskat pois johtamalla vesi esimerkiksi hienojakoisen hiekkasuodattimen läpi. Suodatuksen jälkeen alkavat kemialliset puhdistusvaiheet.

Kuva: Helsingin Vesi

Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi!

Veden happamuus eli pH säädetään kalkkivedellä sopivaksi. Vesistön vesissä oleva humus eli eloperäinen aines, fosfaattiyhdisteet, saostetaan rauta(II)-sulfaatilla. Saostumaa sekoitetaan vielä voimakkaasti, jotta saostuman kidekoko kasvaisi ja vesi selkeytyisi. Selkeytyksen jälkeen saostuma suodatetaan erilleen.

Raakavesi sisältää myös mikrobeja, bakteereja yms. Niiden poistossa käytetään otsonia. Otsonin käyttö parantaa myös veden makua ja hajua.

Veteen lisätään vielä hiilidioksidia, jonka tarkoituksena on lisätä veden emäksisyyttä ja näin vähentää veden aiheuttamaa korroosiota. Vesi johdetaan vielä aktiivihiilisuodattimien läpi, jotta mahdolliset esim. humus ylijäämät saadaan erotettua. Aktiivihiilisuodatuksen jälkeen vesi vielä desinfioidaan ultravioletti(UV)valolla.