| Vuonna 1961 aloitettiin Kemira Pigmentsin
      Porin tehtaalla titaanidioksidin, TiO2,
      valmistus. Tämän päätuotteen lisäksi valmistusprosessissa syntyi
      sivutuotteena rauta(II)sulfaatin, Fe(II)SO4 ,
      kidevedellistä muotoa eli ferrosulfaattia. Koska ferrosulfaattia
      muodostui massalla mitaten viisinkertaisesti titaanidioksidiin verrattuna,
      oli edessä merkittävä ongelma. Mihin sijoittaa valtavat määrät
      hyödytöntä jätettä? Koska ferrosulfaatti on vaaraton kemikaali
      ympäristölle, niin aluksi se pumpattiin suoraan meren pohjaan. Kuten
      tiedämme, ferrosulfaatti saostaa erinomaisesti fosforin vedestä. Tämän
      takia tehtaan ympäristön vedet ovat vielä nykyäänkin poikkeuksellisen
      kirkasvetisiä. Kuitenkin sivutuotteena muodostui niin suuria määriä
      ferrosulfaattia, että sitä ei enää voitu laskea mereen. Seuraavana
      ratkaisuna ferrosulfaattia alettiin varastoida tehtaan ympärille
      kasoiksi. Vuosien kuluessa nämä kasat ovat kasvaneet valtaviksi
      kilometrien pituisiksi kukkuloiksi. 
 Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi! Kestävänä ratkaisuna varastointia
      kasoiksi ei voi pitää. Siksi Kemira Pigmentsillä pyrittiin tutkimuksen
      avulla kehittämään ferrosulfaatille käyttöä, jopa sellaista joka
      olisi kaupallisesti hyödynnettävissä. Ferrosulfaatin mahdollisuudet
      vedenpuhdistuksessa sen saostusominaisuuksien takia tiedettiin. Käytön
      tiellä oli kuitenkin ongelmia sekä teknisessä käsittelyssä että
      markkinoinnissa. Näiden ongelmien ratkaiseminen vaati vuosien
      tutkimuksen, mutta tuotekehittelyn tuloksena ferrosulfaatti on nykyään
      merkittävä kemikaali vedenpuhdistuksessa. Noin neljäsosa ferrosulfaatin
      1000 tonnin päivätuotannosta myydään vedenpuhdistuskemikaaliksi. Tuotekehitys jatkuu edelleen ja sen
      seurauksena ferrosulfaatilla on jo useita kaupallisesti hyödynnettäviä
      käyttötarkoituksia. Vedenpuhdistuksen jälkeen toiseksi merkittävin
      käyttökohde ovat rautaoksidipinnoitteet, joita on useita eri värisiä.
      Lisäksi ferrosulfaattia käytetään karjanrehussa raudanlähteenä,
      sementin lisäaineena ja hieman myös lannoitteiden raaka-aineena.
      Nykyisin noin puolet ferrosulfaatin tuotannosta myydään. Uusia
      käyttökohteita kehitellään jatkuvasti yhteistyössä asiakkaiden
      kanssa. Tavoitteena on hyödyntää kaikki ferrosulfaatti vuoteen 2007
      mennessä. 
 Tällaisesta tuotteen eli tässä
      tapauksessa ferrosulfaatin kehityskaaresta käytetään nimeä
      innovaatioprosessi. Sen tuloksena kemikaali, joka aluksi oli jäte, on nyt
      kaupallisesti hyödynnettävä tuote. Ferrosulfaatin elinkaari ei siis
      enää päätykään hyödyttömänä jätteenä Pohjanlahden rannalle,
      vaan puhdistaa sinunkin jätevesiäsi vedenpuhdistuslaitoksessa. |