Etusivu

Johdanto

Työtavat

Suoja-asut ja suojavarusteet

Erityistä koululaboratoriossa

Vaaralliset aineet

Ongelmajätteet

Paloturvallisuus

Sähköturvallisuus

Tapaturmat ja ensiapu

Videot

Linkkejä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekijät:

Voitto Jäppinen & Veikko Karjalainen

Sähköposti

voitto.jappinen@helsinki.fi

veikko.karjalainen@helsinki.fi

Toteutettu Kemia yhteiskunnassa-kurssilla. Kevät-05

 

 

  

 

Tulipalo on tavallisin ja tuhoisin laboratorio-onnettomuus. Ennen jokaista työtä on varmistettava oma ja työtovereiden paloturvallisuus. Tulipalo pääsee alkamaan vain jos tarjolla on palavaa ainetta, hapetinta ja sytykettä. Moni tulipalo olisi voitu välttää pitämällä riittävän erillään mainitut komponentit.

 

Palavia aineita ovat:

  • orgaaniset kaasut (asetyleeni, nestekaasut)
  • orgaaniset nesteet (helposti haihtuvat liuottimet, öljyhaude)
  • orgaaniset kiinteät aineet (pyyheliinat, paperi, öljyiset rätit, hiukset, vaatteet)
  • pöly
  • vety

Hapetin voi olla:

  • ilman happi
  • voimakkaasti hapettava kemikaali, esim. perkloorihappo, väkevä typpihappo, tai kaliumpermanganaatti

Sytykkeitä ovat:

  • palavat tulitikut ja savukkeet
  • bunsenlamppu
  • kuumat sähkölevyt ja hauteet
  • sähkökipinät rikkinäisestä sähkölaitteista tai staattisesta sähköstä

Tulipalon ennaltaehkäisy:

  • Haihtuvia orgaanisia liuottimia ei saa koskaan kuumentaa avonaisessa astiassa. Seurauksena on räjähdysmäinen tulipalo. Käytä pystyjäähdyttäjää tai tislainta riippuen mitä olet tekemässä.
  • Helposti haihtuvia orgaanisia liuottimia ei saa koskaan säilyttää avonaisessa astiassa -ei edes jääkaapissa.
  • Tulenarkoja aineita ei saa säilyttää työpöydillä käyttöjen väliaikoina.
  • Jotkut kemikaalit ( organometallit, alkalimetallit, maa-alkalimetallit ja niiden hydridit) syttyvät spontaanisti palamaan joutuessaan kosketuksiin ilman hapen kanssa.
  • Vuotavat kaasupullot, -putket ja -letkut aiheuttavat vielä suuremman vaaran kuin höyrystyvä palava neste, koska kaasuvuoto on yleensä nopeata.
  • Suunnittele koelaitteisto huolella. Mieti minne mahdolliset haihtuvat höyryt menevät.
  • Tarkkaile laitteistoa jatkuvasti. Lämpötilan, paineen tai värin muutos, kuplat tai savu voivat olla merkki kiihtyvästä reaktiosta.
  • Ennen bunsenlampun sytyttämistä on tulenarat kemikaalit poistettava läheisyydestä (huomioi myös työtoverisi työskentely)
  • Bunsenlamput ja sähkölämmittimet sammutetaan heti käytön jälkeen.

TULIPALON SATTUESSA on toimittava rauhallisesti ja nopeasti seuraavien periaatteiden mukaan:

PELASTA: uhrit turvaan

SAMMUTA: käytä alkusammutusvälineitä

HÄLYTÄ: yleinen hätänumero on 112

OPASTA: järjestä opastusta palokunnalle

Kohtien "sammuta" ja "hälytä" järjesty riippuu tilanteesta. Jos paikalla on useita henkilöitä, yksi hoitaa hälytyksen, osa yrittää sammuttaa ja osa noutaa lisää sammuttimia aloittaen hiilidioksidisammuttimilla.

 Alkusammutus:

  • Yritä tukahduttaa tuli alkuunsa estämällä sen hapensaanti (peitä palava astia tai tms.).
  • Aineiden lisäys reaktioseokseen lopetetaan välittömästi (estetään palavan aineen saanti).
  • Lämmitys lopetetaan.
  • Jäähdytä (laimenna) palava seos.
  • Hälytä työtoverit
  • Käytä sammutinta

Palava kohde määrää sammuttimen valinnan.

Veden sammuttava vaikutus perustuu jäähdyttämiseen ja laimentamiseen. Vesi soveltuu parhaiten kuitumaisten aineiden, kuten puun, paperin ja kankaiden sammutukseen. Myös vesiliukoiset palavat nesteet voidaan sammuttaa lisäämällä niihin vettä. Vesi ei sovellu veteen liukenemattomien orgaanisten liuottimien tai öljyjen sammutukseen. Vesi vain levittää paloaluetta. Vesi johtaa sähköä, joten se ei sovi myöskään jännitteisten sähkölaitteiden paloihin.

Hiilidioksidisammutin sammuttaa tukahduttamalla (ja osittain jäähdyttämällä) "hiilihappolumi" -76 ° C.Se soveltuu palavien nesteiden ja sähkölaitteiden sammuttamiseen.

Jauhesammuttimien sammuttava aine on pääosiin hienojakoista natriumkarbonaattia. Sammutusvaikutus perustuu tukahduttamiseen ja jäähdyttämiseen. Jauhesammutinta voidaan käyttää kaikkiin paloihin. Suurissa kuitupaloissa vesi on useimmiten parempi vaihtoehto, jos muu ympäristö kestää vettä reagoimatta. Jauhe sotkee paikat, etenkin elektroniikka tärveltyy.Vaahtosammuttimessa käytetään vesipohjaista ja tiiviin kalvon palavan materiaalin päälle muodostavaa vaahtoa. Se sopii jauhesammuttimen kanssa myös kuitumaiselle aineelle, mutta ei ole aivan yhtä tehokas.

Laboratorion paloturvallisuuteen (poistumistiet, hätäsuihkut, sammuttimien sijainti) on tutustuttava ennen työskentelyn aloittamista. Tutustu sammuttimiin työosastolla!