Mitä värejä tussistasi löytyykään?
Oletko koskaan ajatellut, että musta tussisi ei välttämättä ole pelkkää mustaa väriä, vaan sekoitus muita värejä. Pystyisikö mustan tussin värit selvittämään jotenkin? Tässä yksi keino.
Tehtävän suorittamiseen tarvitset:
- Valkoista suodatinpaperia.
- Korkea reunaisen astian, esimerkiksi juomalasin.
- Tussit, joittenka värisisällön haluat tutkia. Tussien täytyy olla vesiliukoisia.
Laita astiaan noin sentti vettä.
Leikkaa suodatinpaperista suorakaiteen muotoinen pala. Leikkaa pala sellaiseksi, että saat sen mahtumaan pystyasennossa astiaan.
Laita erivärisistä tusseista pisteet paperin alareunaan noin sentin välein toisistaan ja noin parin sentin korkeudelle alareunasta.
Laita paperinpala pystyasennossa astiaan niin, että alareunassa olevat tussipisteet eivät uppoa veteen, vaan jäävät vedenpinnan yläpuolelle. Poista astiasta vettä tarvittaessa.
Sen jälkeen vain odotetaan, että vesi imeytyy suodatinpaperiin. Veden noustessa ylös, suodatinpaperissa olevat tussipisteet liikkuvat veden mukana ylöspäin ja levittyvät.
Voit tehdä tussitestin myös niin, että ystäväsi ei näe mitä värejä laitat paperille.
Laita paperi veteen ja odota, että tussipisteet ovat levinneet rittävästi. Tämän jälkeen voit antaa kavereittesi arvata levinneistä väripisteistä tussien oikeat värit.
Kasvivärjäysohje apilanlehdistä
(kellanvihreä väri)
100 g:lle lankaa tarvitset:
puretukseen:
6 l vettä
10 g alunaa (kaliumaluminiumsulfaatti)
värjäykseen:
6 l vettä
2 kg tuoreita apilanlehtiä
Ennen puretusta langat pestään haaleassa vedessä villalle sopivalla pesuaineliuoksella ja huuhdellaan. Muistathan, että villa huopuu helposti liian kuumassa tai liian mekaanisessa pesussa. Langat siirretään kosteina puretusliemeen.
Puretusaine punnitaan ja liuotetaan haaleaan veteen. Lankavyyhteen solmitaan kaksi riittävän väljää haltijalankaa, jotka pitävät vyyhdin kasassa. Puretusliuos kuumennetaan 80-100 asteiseksi ja lankoja pidetään liemessä vähintään 45 minuuttia rauhallisesti sekoitellen. Parhaan tuloksen saa jos langat saavat jäädä puretusliemeen jäähtymään yön yli. Langat siirretään kosteina värjäysliemeen.
Lehtiä keitetään 1 h, värivesi siivilöidään ja lankoja keitetään siinä 1 h. Liemen ja lankojen annetaan jäähtyä ja lopuksi langat huuhdotaan.
Pohdintatehtäviä
1. Rautapitoiset aineet ovat yleensä punertavia. Mutta onko yksittäinen rauta-atomi minkään värinen?
2. Veresi punainen väri aiheutuu raudasta. Miksi veressäsi on rautaa? Mitä aiheutuu raudan puutoksesta eli anemiasta?
3. Useimmat kasvit ovat vihreitä, mutta jotkin veden alla kasvavat vesikasvit ovat punaisia. Olet ehkä nähnyt tällaisia meren rannalla tai akvaariossa. Miksi ne ovat punaisia?
4. Miksi nykyään käytetään paljon enemmän synteettisiä eli keinotekoisia väriaineita kuin luonnon väriaineita? Luonnon väriaineethan hajoaisivat luonnossa helposti eivätkä ne näin ollen saastuttaisi.
Vastaukset
1. Oppikirjoissa atomit usein väritetään eri värisiksi, mutta todellisuudessa ne eivät ole minkään värisiä. Yksittäinen atomi voi kyllä tietyissä olosuhteissa imeä ja lähettää yksittäisiä valohiukkasia eli fotoneita. Atomin elektronirakenne vaikuttaa siihen, millaisen aallonpituuden omaavia fotoneita se voi imeä ja lähettää. Näistä saadaan kullekin alkuaineelle ominainen spektri, jonka perusteella aineita voidaan tunnistaa. Atomia ei ole kuitenkaan mielekästä sanoa vaikkapa sini-kellertävänpuna-turkoosiksi, koska tieteellisissä mittauksissa näin epämääräinen määritelmä olisi hyödytön. Arkielämässä taas yksittäisen atomin väristä olisi järjetöntä puhua, koska niin pieniä määriä fotoneita ei voi aistein havaita. Meille tutut värit syntyvät vasta, kun miljoonia atomeja tuodaan yhteen siten että ne muodostavat valoa imevän ja heijastavan pinnan. Tällöin pinnan väriin vaikuttavat atomeiden rakenteen lisäksi niiden keskinäiset vuorovaikutukset.
2. Useimpien eläimien veri on punaista, koska veren punasolut sisältävät rautaa. Rauta-atomien tehtävänä on sitoa happea keuhkoissa ja kuljettaa ne veren virtauksen mukana ympäri kehoa. Erityisesti lihakset tarvitsevat happea energian tuotantoon. Hyvin alkeellisten eläinlajien veri on melko väritöntä tai kellertävää, koska ne eivät käytä rautaa hapen kantajina. Tällöin niiden hengityskin on tehottomampaa, mutta niiden pienen koon takia se ei niitä haittaa. Joidenkin hämähäkkien veri on sinistä, koska ne käyttävät hapen kantajina raudan sijasta kuparia. Jos rautaa ei saa ruoasta tarpeeksi, voi alkaa kärsiä anemiasta eli raudan puutoksesta. Tällöin veri ei pysty kuljettamaan happea tarpeeksi tehokkaasti ja aneemikko tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi.
3. Useimmat kasvit absorboivat valoa vihreän klorofyllin avulla. Kaikki vesikasvit eivät kuitenkaan voi käyttää klorofylliä, koska veden läpi kulkiessaan valo menettää vähitellen punaisia aallonpituuksiaan. Mitä syvemmälle mennään, sitä sinisemmäksi valo käy. Tämän takia muutamat veden alaiset kasvit ovat kehittäneet klorofyllin lisäksi phycoerythriiniä. Phycoerythriini absorboi sinisiä aallonpituuksia saaden kasvin näyttämään punaiselta.
4. Syy on aivan yksinkertainen: raha. Useimmat luonnon väriaineet eristetään kasveista, joten värin saamiseksi kasvia pitäisi kasvattaa suuria määriä. Kasvihuoneen kustannukset nousevat nopeasti korkeammiksi kuin kemikaalien käytöstä aiheutuvat jätteenkäsittelylaskut. Muita värinlähteitä ovat esimerkiksi nilviäiset ja hyönteiset. Niiden kasvatus olisi paitsi kallista myös hankalaa järjestää. Lisäksi synteettisesti tehty väriaine on aina samanlaista, eli tasalaatuista. Nykyään luonnon väreillä värjäystä pitävät elossa lähinnä luonnosta kiinnostuneet käsityön harrastajat. Kasveja tai sieniä kerätessä pääsee liikkumaan luonnossa, värjäyksen saa tehdä omin käsin juuri sellaiseksi kuin itse haluaa, eikä kaupungilla varmasti tule vastaan toista samanlaista vaatetta!
