PAPERIN
VALMISTUS SUOMESSA
Historia
Paperi keksittiin
Kiinassa noin 2000 vuotta sitten.
Kiinalaiset käyttivät
raaka-aineena mulperipensaan kuoren nilakuituja ja kiinanruohoa
sekä puuvillan, pellavan ja
hamppujen kuituja. Kuidut erotettiin, pestiin, keitettiin
tuhkalipeässä, survottiin ja laimennettiin vedellä.
Kuituliete huopautettiin arkiksi upottamalla siihen
verkkopohjainen kehikko, jota nostettiin ja ravisteltiin.
Arkit kuivattiin ja valkaistiin päivänpaisteessa.
Paperin
edeltäjiä olivat
kivitaulut sekä pergamentti- ja papyrusrullat. Egyptiläiset valmistivat papyrysta papyruskaislasta.
Pergamentti valmistettiin vuohen-, lampaan- tai
vasikannahasta.
Paperinvalmistustaito tuli arabien mukana Kiinasta Espanjaan
1100-luvulla ja edelleen Keski-Eurooppaan 1300-luvulla.
Suomeen paperinvalmistustaito saapui 1600-luvun lopulla,
mutta koneellinen paperinvalmistus Suomessa alkoi 1842
Tampereen paperitehtaalla. Ensimmäiseen maailmansotaan
mennessä Suomeen oli kehittynyt jo monipuolista
paperiteollisuutta.
Katsaus nykypäivään
Suomi tunnetaan maailmallakin puunjalostuksen ja alan
teknologian huippumaana, vaikka maamme onkin pieni ja
syrjäinen. Jotta pienistä resursseista riittää vientiä,
tulee vientituotteidemme olla pitkälle jalostettuja. Tänä
päivänä Suomesta menee vientiin muun muassa sahatavaraa,
selluloosaa, paperia, erilaisia metsäkemian tuotteita sekä
metsän ja kemian monipuolista osaamista.
Kemian osaaminen on erittäin tärkeää paperin valmistuksessa.
Kemiallinen puunjalostus onkin Suomessa keskeinen kemiaa
soveltava teollisuuden ala. Siihen liittyvät selluloosan
muuntamiseen sekä sivutuotteiden valmistukseen suuntautuneet
prosessit. Kemiallisen metsäteollisuuden sivutuotteita ovat
esimerkiksi tärpätti ja räjähteet. Kansantaloutemme on
suuressa määrin riippuvainen tämän teollisuuden alan
menestyksestä ja kehittämisestä, samoin ympäristömme tila.
|
Massa- ja paperiteollisuus Suomen kansantaloudessa
vuonna 2003 |
|
Osuus työllisyydestä |
1,6 % |
|
Osuus BKT:sta |
3,0 % |
|
Osuus teollisuustuotannosta |
13,0 % |
|
Osuus viennistä |
19,2 % |