Lasi
Lasi on varmasti meille jokaiselle tuttu materiaali. Sit� l�ytyy kaikkialta ymp�rilt�mme. Se on niin arkip�iv�inen, ett� emme yleens� edes kiinnit� huomiota sen l�sn�oloon. Takuulla kuitenkin huomaisimme sen puuttumisen.
Teht�v�:
Mieti mit� lasi on? Miten voisit m��ritell� sen? Hetken mietitty�si keskustele aiheesta parisi kanssa tai pieness� ryhm�ss�.Lasi on kiinte� aine. Sill� on tietty muoto ja tilavuus. Tyypillist� kiinteille aineille on niiden kiderakenne. Atomit ovat j�rjest�yneet tietyll� tavalla ja t�m� j�rjestys s�ilyy kappaleen koko tilavuudessa. Lasi on kuitenkin t�ss� mieless� poikkeuksellinen kiinte� aine. Sen rakenteessa ei ole pitk�n kantaman j�rjestyst�. T�llaisia aineita sanotaan amorfisiksi. Toinen esimerkki amorfisesta aineesta on voi.
Kun kiteinen aine ylitt�� tietyn l�mp�tilan, se muuttuu nestem�iseksi. T�t� l�mp�tilaa kutsutaan sulamispisteeksi. Siin� atomien l�mp�liike on kasvanut niin suureksi, ett� kiderakenne hajoaa. Amorfisilla aineilla ei ole tarkkaa sulamipistett�, vaan sen juoksevuus kasvaa pikkuhiljaa l�mp�tilan noustettessa. Kemiassa juoksevuudesta k�ytet��n termi� viskositeetti. Mit� viskoottisempi aine on sit� hitaammin se liikkuu/muuttaa muotoaan.
Metallin sulaminen vs. lasin sulaminen
Lasin kemiallinen koostumus voi vaihdella suurestikin. Lasi onkin fysikaalinen tila eik� tietyn kemiallisen koostumuksen omaava aine. Ennen lasi m��riteltiin ep�orgaaniseksi tuotteeksi, joka on saatu aikaan kuumentamalla ja sitten j��hdytt�m�ll� kiinte��n tilaan ilman kiteytymist�. Nyky��n laseja osataan valmistaa my�s orgaanisista aineista.