Typpi on väritön, mauton, hajuton, myrkytön ja palamaton, ilmaa kevyempi kaasu. Typpi esiintyy kaksiatomisena molekyylinä, joka on typpiatomien välisen vahvan kolmoissidoksen vuoksi erittäin kestävä. Siksi typpi on normaalioloissa kemiallisesti hyvin tehotonta.
Typpeä on paitsi ilmassa myös maaperässä ja luonnonvesissä erilaisina suoloina. Typpi on tukahduttavaa eli puhtaan typen hengittäminen aiheuttaa välittömästi tajuttomuuden ja kuoleman, koska typpi estää hapen pääsyn verenkiertoon. Lue myös sukeltajantaudista.
Kasvit ja eläimet tarvitsevat typpeä proteiinien ja nukleiinihappojen rakennusosiksi. Eläimet eivät pysty hyödyntämään typpeä sellaisenaan, vaan saavat tarvitsemansa typen kasviperäisistä tuotteista. Kasvit ottavat typen maasta yleensä typen suoloina, esim. nitraatteina, jotka muuttuvat kasvissa ammoniakiksi.
Jotkut kasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän vapaata typpeä (N2) typenlähteenään. Tietyt maaperän bakteerit sitovat ilmakehän vapaata typpikaasua ammoniakiksi kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Jotkut tällaisista bakteereista elävät kasvien kanssa vuorovaikutuksessa kasvin juurinystyröissä. Esimerkiksi palkokasvien (mm. herne) juurinystyröissä elää typensitojabakteereita.
Kaasuteollisuus valmistaa typpeä ilmasta tislaamalla.
Typpeä tarvitaan eniten valmistettaessa ammoniakkia, josta taas valmistetaan muita typpiyhdisteitä. Typen yhdisteillä on paljon käyttöä, mm. väriaineina (atsovärit).
Typpeä käytetään suojakaasuna elintarviketeollisuudessa helposti hapettuvien elintarvikkeiden, mm. rasvojen käsittelyssä ja pakkaamisessa sekä herkästi syttyvien ja räjähdysalttiiden aineiden kuljetuksessa ja varastoinnissa, esim. polttoainesäiliöissä. Typpeä käytetään paljon myös nestemäisenä.
Ammoniakki NH3 on väritön, pistävänhajuinen, ilmaa kevyempi, heikosti emäksinen kaasu. Koulun kemian tunnilla ja laboratoriossa ammoniakkia voidaan valmistaa esim. ammoniumkloridin (eli salmiakin) ja natriumhydroksidin seosta kuumentamalla. Toisaalta salmiakkia voidaan valmistaa ammoniakista ja kloorista/vetykloridista.
Teollisesti ammoniakkia valmistetaan typestä ja vedystä. Ammoniakki on eräs kemianteollisuuden peruskemikaaleista, siitä valmistetaan lannoitteita, typpihappo ja sen yhdisteet sekä pesu- ja puhdistusaineita.
Ilokaasu eli dityppioksidi (N2O) on väritön kaasu, jota käytetään happeen sekoitettuna kipujen ja jännityksen lieventämiseen mm. synnytyksissä ja hammashoidoissa. Ilokaasua valmistetaan teollisesti ammoniumnitraattia hajottamalla.
On esitetty arveluita, että ilmakehään päässyt ilokaasu saattaa tuhota otsonikerrosta enemmän kuin freonit. Ilokaasun lähteitä luonnossa ovat maaperä ja valtameret, joista on peräisin yli 60 % ilmakehän ilokaasusta. Muita ilokaasun lähteitä ovat mm. lannoitetut pellot, autojen moottorit ja viemärit.