Ilmakaasujen valmistus voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:
1. Ensin ilma puhdistetaan suodattimilla kiinteistä epäpuhtauksista.
2. Ilma puristetaan kasaan ja jäähdytetään. Samalla poistetaan kaasumaiset
epäpuhtaudet, kuten hiilivedyt ja
hiilidioksidi.
3. Puhdistettua ilmaa jäähdytetään edelleen, kunnes ilma muuttuu nestemäiseksi.
4. Nestemäistä ilmaa tislaamalla saadaan happi, typpi ja argon eroteltua toisistaan.
Esimerkkinä kaaviokuva typen valmistuksesta.
Tislaus erotusmenetelmänä perustuu nesteytettyjen kaasujen erilaisiin kiehumispisteisiin. Typen kiehumispiste on -196 astetta, joten se höyrystyy ensimmäisenä. Seuraavaksi höyrystyy argon (-186 asteessa) ja näin jäljelle jää nestemäinen happi, jonka kiehumispiste on vain hieman argonia korkeampi (-183 astetta). Todellisuudessa tislaus tapahtuu korkeassa paineessa ja hieman mutkikkaammalla "tislausmenetelmällä", joka kuitenkin perustuu kaasujen kiehumiseen eri lämpötiloissa.
Nykyisin kaasuja valmistetaan usein myös suoraan käyttöpaikalla ns. membraanitekniikalla. Membraani on valikoiva kalvo, joka päästää lävitseen vain tietyt aineet.
Ilmakaasuja valmistetaan Suomessa vuosittain noin miljardi kuutiometriä.