| Aineenvaihdunta | Solussa tai eliössä tapahtuvien fysikaalisten ja kemiallisten reaktioiden kokonaisuus. |
| Amfolyytti | Aine, joka voi reagoida happona sekä emäksenä. Esim. vesi. |
| Aminohappo | Orgaanisia happoja, joiden rakenteessa karboksyyli- ja aminoryhmä. Liittyvät peptidisidoksilla toisiinsa muodostaen polypeptidiketjuja ja edelleen proteiineja. |
| Aktiivinen kohta | Proteiinin tertiäärirakenteen (kolmeulotteinen) alue, johon substraatti kiinnittyy. |
| Aktivoitumisenergia | Energia, joka tarvitaan käynnistämään reaktio. |
| DNA | Deoksiribonukleiinihappo, solun perinnöllistä tietoa sisältävä ketjurakenne; geenit. Koostuu nukleiinihapoista, jotka edelleen koostuvat viisihiilisestä deoksiriboosisokerista, fosfaattiosasta ja orgaanisesta emäksestä. |
| Entsyymi | Solun valmistama spesifisesti toimiva proteiini-rakenteinen yhdiste, joka katalysoi solussa tai sen ulkopuolella tapahtuvan reaktion. |
| Etanoli | Etaanialkoholi |
| Hivenaineet | Alkuaine tai yhdiste, jota eliö tarvitsee elintoimintoihinsa hyvin pieniä määriä. Esim. rauta, sinkki ja fluori |
| Inhibiittori | Katalyytin vastakohta, yhdiste, joka hidastaa reaktiota. Esim. yhdiste, joka estää entsyymiä toimimasta sitoutumalla siihen. |
| Insuliini | Haiman tuottama proteiinihormoni, joka säätelee elimistön sokeritasapainoa. Häiriötilasta aiheutuu diabetes, sokeritauti. |
| Ioni | Sähköisesti varauksellinen atomi tai molekyyli. Positiivisesti varautunut on kationi ja negatiivisesti anioini. Esim. H+. |
| Kahtaisioni | Samassa molekyylissä on negatiivisesti ja positiivisesti varautunut osa. |
| Kalvorakkula | Kalvopintainen soluliman rakenne; esim. lysosomit, jotka sisältävät ravintohiukkaisia ja solun tuhottavia rakenteita hajoittavia entsyymejä. |
| Katalyytti | Katalysaattori, kemiallista reaktiota kiihdyttävä, tai sen käynnistävä molekyyli. |
| Kofaktori | Entsyymin osa, joka on välttämätön entsyymin toiminnalle. Vitamiini, sen johdos tai metalli-ioni (kts. hivenaine). |
| Mikrobi | Pieneliö, yleensä yksisoluinen, mikroskoopilla nähtävissä oleva eliö. Virukset, bakteerit, sinibakteerit, yksisoluiset levät, hiivat ja homeet sekä eräät mikroskooppiset monisoluiset eliöt. |
| Optimiolosuhteet | Olosuhteet (pH, lämpötila, kosteus...), joissa tietty eliö kasvaa parhaiten tai tietty reaktio tapahtuu parhaiten. |
| Peptidisidos | Aminohapot liittyvät peptidisidoksella di- ja edelleen polypeptideiksi. Kondensaatioreaktio, jossa amino- ja karboksyylihapporyhmät reagoivat ja lohkeaa vettä. |
| pH | Vetyioni- eli protonipitoisuus. Aine joka vastaanottaa protonin on emäs ja joka luovuttaa on happo. |
| Reaktion mekanismi | Tapa jolla reaktio etenee. |
| Rikkisilta | Kahden rikin välinen kovalenttinen ???? sidos. Sitoo esim. rikkipitoiset aminohapot toisiinsa. |
| Solu | Eliöiden pienin itsenäinen aineenvaihdunnan ja perinnöllisen tiedon sisältävä rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö. |
| Spesifisyys | Esim. spesifisyys lämpötilan suhteen: vain tietty, tarkasti määrätty lämpötila tulee kyseeseen. |
| Substraatti | Aine tai aineet, jotka sitoutuvat entsyymiin; substraatti muokataan hajoittamalla tai useampi subtraatti liitetään toisiinsa. |
| van der Waalsin sidokset | Yhteisnimitys vetysidokselle, dipoli-dipolisidokselle ja Londonin dispersiovoimille; sähköisesti vastakkaisesti varautuneeet molekyylit/ niiden osat vetävät toisia puolensa. |
| Vetysidos | Vety positiivisesti varautuneena molekyylin osana vetää puoleensa negatiivisesti varautunutta toisen molekyylin osaa (esim. happi- tai typpiatomi). |