| Luokittelu |
Liimoja voidaan jaotella lukuisilla eri tavoilla. Seuraavassa on esitetty kolme luokitusta.
Liimat jaotellaan luonnonpolymeereiksi ja synteettisiksi polymeereiksi sideaineen mukaan.
Luonnonpolymeerejä on esimerkiksi eläinten luissa ja nahassa sekä maitotuotteissa. Myös tärkkelystä voidaan käyttöä liimaamiseen. Tärkkelystä on esimerkiksi perunassa ja maississa. Keitettyä perunaa voi käyttää liimaamiseen sellaisenaan tai peruna- tai maissitärkkelyksestä voi valmistaa liisterin tapaista ainetta. Biohajoavia tärkkelysliimoja käytetään muun muassa ruoka-aineille tarkoitettujen paperipussien valmistuksessa. Muista eläinperäisistä tuotteista paitsi maidosta valmistettavia liimoja kutsutaan glutiiniliimoiksi. Maitotuotteista saadut liimat ovat kaseiiniliimoja maidon polymerisoituvan valkuaisaineen, kaseiinin, mukaisesti. Luonnonkumeja voi myös käyttää liima-aineina.
Synteettisiä polymeerejä on lukuisia, esimerkiksi polyvinyyliasetaatti, polysyanoakrylaatti ja polyeteeni. Synteettisistä molekyyleistä valmistetut liimat voivat olla joko vesiohenteisia, liuotinohenteisia tai sulateliimoja. Suurin osa liimoista on synteettisesti valmistettuja. Niitä käytetään rakentamisessa, askartelussa ja teollisuudessa.
Sitomismekanismin mukaan liimat jaetaan mekaanisesti sitoviin ja kemiallisesti sitoviin liimoihin.
Mekaanisesti sitovat liimat tunkeutuvat liimattavaan materiaaliin pitäen näin liimattavat kappaleet kiinni toisissaan. Kemiallisesti sitovien liima-aineiden molekyylit muodostavat sidoksia liimattavan aineen molekyylien kanssa.
Liimat jaotellaan usein myös liuotinohenteisiin, reaktiivisiin ja sulateliimoihin.
Liuotinohenteisissa liimoissa mono- tai polymeerit ovat liuottimessa. Liuottimena tai kantoaineena on useimmiten vesi. Liuotinohenteisia liimoja voidaan käyttää sideaineesta riippuen lukuisiin eri tarkoituksiin. Liuotinliimalla puolestaan tarkoitetaan liimaa, joka sisältää jotain orgaanista liuotinta.
Reaktiivisissa liimoissa polymeeri ei ole valmiissa muodossa, vaan polymeroituminen tapahtuu yleensä kovettajan tai kosteuttajan vaikutuksesta liimaustilanteessa. Tällöin liimasauman muodostumiseen tarvitaan siis sekä nestemäinen monomeeri että kovetin, joka saa aikaan nopean polymeroitumisreaktion (tällaista liimaa kutsutaan kaksoiskomponenttiliimaksi). Pikaliima on reaktiivinen liima.
Sulateliimat muodostuvat kiinteästä polymeeristä, joka sulatetaan ja liimasauma muodostuu sulan jäähdyttyä, jolloin liima kovettuu. Sulateliimat ovat pääsääntöisesti termoplastisia eli ne voidaan jäähtymisen jälkeen sulattaa uudelleen.
Esimerkki
Harjoitustyönä voit valmistaa maitoliimaa, joka muodostuu luonnonpolymeeristä, kaseiinista. Maitoliima on vesiohenteinen ja sen liimausvaikutus perustuu mekaaniseen sitomiseen.