Saippua

Johdanto

Historia

Teollinen valmistusprosessi

Saippuan valmistus kotikonstein

Saippuan kemiaa

Saippuan käyttö

Erilaisia saippuoita

Kuluttajatietoutta

Pesutapahtuma

Oppilastyöt

Tehtäviä

Käsitteistö

Opettajalle

Kiitokset

Lähteet

 

Päivitetty 17.10.2007

Tekijät: Marja Happonen

             ja Riitta Hietala

 

Lipeä eli Natriumhydroksidi ja Kaliumhydroksidi

 

Lipeää saatiin ennen uuttamalla sitä puuntuhkasta. Pataan laitettiin pohjalle siivilöityä tuhkaa ja sitten lisättiin kiehuvaa vettä pata täyteen. Veden annettiin jäähtyä ja seistä paripäivää. Tällöin tuhka vajosi pohjalle ja kirkas lipeä pystyttiin ottamaan padasta talteen. Nykyisin lipeää valmistetaan kemiallisin menetelmin suuria määriä.

Sana lipeä tarkoittaa natriumhydroksidia NaOH, joka on erittäin reaktiivinen emäksinen aine. Se hajottaa triglyseridin ja natrium sitoutuu rasvahappoihin muodostaen saippuaa. Kun kiinteää natriumhydroksidia liukenee veteen vapautuu lämpöenergiaa. Vedestä tulee vahvasti emäksinen, NaOH → Na+  + OH ˉ . Emäksisyyden aiheuttavat hydroksidi-ionit. NaOH- liuos on vahva emäs ja sen kanssa työskennellessä tulee siten noudattaa varovaisuutta. Iholle joutuessaan se ärsyttää ja kuivattaa ihoa, sekä voi aiheuttaa palovamman, jos sitä ei heti huuhdella pois.

Saippuoinnissa voidaan käyttää myös kaliumhydroksidia (KOH), tosin sitä käytetään harvemmin. Se on myös vahva emäs. Kaliumhydroksilla valmistetusta saippuasta tulee pehmeämpää ja huokoisempaa. Näistä saippuoista käytetään nimeä suopa. Saippuoitumisluvut ilmoitetaan kaliumhydroksidille, koska se saippuoi herkemmin kuin natriumhydroksidi.

 Takaisin