Valmis lasiesine on j��hdytett�v� hitaasti, koska lasi on huono l�mm�njohde. Liian nopeasta j��htymisest� seuraa sis�isi� j�nnitystiloja, jotka johtuvat lasimassan ep�tasaisesti jakautuneesta l�mp�tilasta. Jos lasiin j�� j�nnityksi�, se rikkoutuu helposti jo pienenkin voiman vaikutuksesta. Hitaasti j��hdytt�m�ll� l�mp�tila ehtii laskea joka puolella esinett� tasaisesti.
Mik� tahansa kuumaprosessilla tehty lasiesine, oli se valamalla tai puhaltamalla, t�ytyy j��hdytt�� hallitusti eli anneloida. T�ss� roomalaistyyppinen pullo laitetaan j��hdytysuuniin. Esine on uunissa noin 900 asteessa p�iv�n loppuun asti, jolloin uuni sammutetaan. T�ll�in uuni j��htyy hiljalleen huoneenl�mp��n noin 12 tunnin aikana. Uunin j��htymisen aikana, lasi j��htyy hitaasti. Ohuimmat ja paksuimmat kohdat j��htyv�t samaan tahtiin. T�ll�in my�s niiden tilavuudet pienenev�t samaan tahtiin, jolloin lasiin ei synny j�nnityksi�, jotka voisivat rikkoa sen.
T�ss� samanlainen esine irrotetaan punttelista ja sen annetaan j��hty� nopeasti. Ajastimesta n�hd��n kulunut aika. Vasemmalla on minuutit. Noin kahdeksan minuutin j�lkeen kahva poksahtaa irti. T�m� on seurausta siit�, ett� ohut astian runko j��hty nopeammin kuin paksu kahva. Niiden liittymiskohtaan syntyy suuri j�nnite joka aiheuttaa hajoamisen.
N�ill� sienill� demonstroin lasin j�nnityksi�. Jos lasi on puristuksen alla, se on eritt�in vahvaa. Jos lasi taas on j�nnityksen alla, se on eritt�in heikkoa.
Esittelemme j�nnityksi� lasissa. T�m� on polariskooppi. Se n�ytt�� lasissa olevat j�nnitykset. Jos katsotaan esinett�, jossa on j�nnityksi� sen pohjassa n�kyy risti. T�t� esinett� annelointiin vain 10 minuuttia. Kunnolla anneloidusta esineest� n�hd��n ettei siin� ole j�nnityksi�. Jos esinett� ei anneloitaisi ollenkaan, lasi rikkoontuisi sis�isten j�nnityksien vuoksi. J�nnitys muuttaa lasin taitekerrointa ja n�kyy �sateenkaarina�. Toinen n�ist� hevosista on anneloitu ja toinen ei. Anneloimattomassa hevosessa n�kyy �sateenkaaria�.
Voin tuottaa lasiin j�nnityksi� kohdistamalla painetta siihen. T�m� on pala Pyrex-lasisauvaa. Jos painan sit�, n�et siihen syntyv�n j�nnityksen.
Valmista lasiesinett� voidaan k�sitell� viel� monin eri tavoin, kuten hiekkapuhaltamalla, etsaamalla, maalaamalla tai lysteroimalla.
Hiekkapuhalluksessa lasin pinta himmennet��n hienon hiekan ja paineilman avulla. Kohdat, joiden halutaan pysyv�n kirkkaana, peitet��n esimerkiksi kontaktimuovilla. T�m�n j�lkeen muut kohdat hiekkapuhalletaan. Lopuksi poistetaan kontaktimuovi.
Etsaus on lasin k�sittely� hapolla. Happona k�ytet��n vetyfluoridia (HF). Lasi liukenee vetyfluoridihapon vaikutuksesta.
Ennen happok�sittely� esine upotetaan parafiiniin, jonka j�lkeen raaputetaan esiin hapolla k�sitelt�v�t pinnat. N�in lasiin saadaan haluttu kuvio.
Lasin maalaaminen on yksinkertaista. Lasin pintaan maalataan kuvioita metallioksideilla. V�rit poltetaan kiinni lasiin kuumentamalla se uudestaan.
Lysterointi tapahtuu siten, ett� kuuman lasin pintaan sumutetaan metallioksidia. Koska lasi on kuuma, metallioksidi palaa siihen suoraan kiinni. Hopeanitraatilla on ennen vanhaan esimerkiksi hopeoitu lasisia kynttil�njalkoja.
