Pohdintatehtävien vastaukset:

Öljytuotteet:

1. Kun bensiiniä tankataan, osa bensiinistä höyrystyy ja voi syttyä tuleen, jos lähistöllä on avotulta.
2. Auton moottori on sammutettava räjähdysvaaran vuoksi, kun autoa tankataan?
3. Bensiinilaadut eroavat toisistaan koostumukseltaan. Bensiinit koostuvat enimmäkseen

      C₅ -C₈ hiilivedyistä, joiden tislausalue on 30-210 °C. Bensiinilaadut värjätään tunnistamisen

      helpottamiseksi. 99-oktaaninen bensiini on punaista, 95-oktaaninen kellertävää ja

      pienkoneille tarkoitettu lentobensiini sinistä. Oktaaniluku kuvaa bensiinin

      puristuskestävyyttä. Vertailulukuna käytetään iso-oktaania, jonka oktaaniluvuksi on sovittu

     100. Korkea puristussuhde parantaa moottorin hyötysuhdetta. Bensiini, jonka oktaaniluku

      on 95, syttyy yhtä herkästi kuin seos, jossa on 95 % iso-oktaania ja 5 % heptaania.

4. Diesellaadut eroavat toisistaan alimman käyttölämpötilan suhteen. Kesälaadun alin käyttölämpötila on –16 ºC. Talvilaatuja on kolme: talvidiesel, erikoistalvidiesel ja vähärikkinen erikoistalvidiesel. Tavallista talvidieseliä voi käyttää aina – 32 ºC:een lämpötilaan saakka, erikoistalvidieseliä vielä – 36 ºC:een pakkasella ja arktista talvilaatua – 48 ºC:een pakkasella. Suomessa on myynnissä myös erittäin vähärikkistä erikoistalvilaaduksi sanottua dieseliä.
5. Muita öljytuotteita ovat esimerkiksi raskas polttoöljy, valopetroli, lentopetroli ja erilaiset kaasut; nestekaasu, propaani ja butaani.
6. Kaasumaisia hiilivetyjä käytetään retki- ja muiden keittimien sekä liesien, jääkaappien ja valaisimien polttoaineena. Raskasta polttoöljyä käytetään tehtaissa, laivoissa ja lämpövoimaloissa polttoaineena. Valopetrolia tarvitaan öljylampuissa ja lämmittimissä polttoaineeksi. Lentopetroli on suurten lentokoneiden polttoaine.
7. Dieselöljyllä on korkeampi kiehumispiste kuin bensiinillä, eikä se ole yhtä helposti haihtuvaa kuin bensiini. Bensiini on kevyempää kuin dieselöljy.
8. Yleensä nestekaasu on propaanin ja butaanin seosta.
9. Maaöljy ja maakaasu ovat muodostuneet eloperäisten aineiden hajotessa vähähappisessa tai hapettomassa tilassa miljoonien vuosien aikana.
10. Kerosiini on lentopetrolia. Kerosiini on alkujaan venäläisen petrolin kauppanimi, mutta nykyisin nimeä käytetään tavallisesti petrolin sijasta. Kerosiini on helposti syttyvää, vettä kevyempää ja sen kiehumispiste on 150 ºC. Kerosiini syttyy itsestään palamaan, kun lämpötila ylittää 220 ºC.

Bensiinin käyttö:

11. Bensiinin joukkoon sekoittuu ilmaa kaasuttimessa, jotta palaminen olisi täydellistä ja nokea ei muodostuisi. Ns. laiha polttoaineseos sisältää runsaasti ilmaa.
12. Autoissa käytetään katalysaattoria, jotta bensiinin ja ilman typen palaessa syntyvät yhdisteet saadaan hajoamaan ja pakokaasuihin joutuu vain hiilidioksidia, vettä ja typpeä. Myös pakokaasujen hiilivedyt reagoivat katalysaattorissa, jolloin hiilivetypäästöjen määrä pienenee.
13. Autojen pakokaasut sisältävät typen oksideja ja pienimolekyylisiä hiilivetyjä, jos autossa ei ole katalysaattoria tai se toimii huonosti. Typen oksideja syntyy, kun ilman typpi ja happi reagoivat sopivissa olosuhteissa.
14. Öljytuotteista poistetaan rikki, koska rikin oksidit happamoittavat sadevettä ja maaperää. Typen poistamisella ei ole merkitystä, koska polttoaineiden typpipitoisuus on pieni ja ilmassa on typpeä hyvin paljon.
15. Kun säiliöautosta täytetään huoltoaseman säiliöitä, voi koko säiliö syttyä räjähdysmäisesti tuleen pienestä hankauskipinästä tai ohikulkijan tupakasta.
16. Hankaussähkön syttyminen pyritään estämään maadoittamalla bensiinisäiliöt. Tupakointi on kiellettyä bensiiniasemilla.
17. Grillihiiliä, nuotiota tai juhannuskokkoa ei saa sytyttää bensiinillä koska bensiini on erittäin helposti haihtuvaa, jolloin tuli saattaa levitä liian suurelle alueelle tai esimerkiksi heittovanaa myöten jopa sytyttäjään.
18. Bensiiniä käytetään esimerkiksi polttomoottoreihin, ihon puhdistukseen, kemialliseen pesuun ja lakkojen liuotukseen.
19. Bensiini syttyy huomattavasti helpommin kuin puu. Liekin ei tarvitse edes koskettaa bensiiniä, kun taas puun sytyttämiseen tarvitaan usein paperia tai tuohta sytykkeeksi.

Polttonesteiden säilytys:

20. Kotona eli asuinhuoneistossa saa säilyttää palavia nesteitä korkeintaan 25 litraa ja sellaisia palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 55 ºC enintään 50 litraa sekä nestekaasua 25 kg. Erillisessä varastossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 100 litraa. Autosuojassa saa säilyttää ajoneuvon polttoainesäiliössä olevan polttoaineen lisäksi palavia kaasuja tai palavia nesteitä korkeontaan 60 litraa ja sellaisia palavia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 55 ºC enintään 200 litraa.
21. Polttonesteitä saa säilyttää enintään 25 litran astioissa. Valopetrolia myydään korkeintaan 10 litran kanistereissa. Nestekaasupullot on säilytettävä pystyasennossa, niitä ei saa säilyttää kellarissa eikä ullakolla. Nestekaasupullon lämpötila ei saa kohota yli +40 ºC:een. Nestekaasupullon saa sijoittaa kaappiin, mikäli kaapin ylä- ja alaosassa on tuuletusaukot.

Öljynjalostus:

22. Jakotislauksessa seoksen eri aineosat erotetaan toisistaan. Öljynjalostuksessa jakotislaus tapahtuu suurissa, tornimaisissa tislauskolonneissa, joissa on useita tiivistymistasoja. Kullekin tasolle tiivistyy tietyllä lämpötilavälillä kiehuvat hiilivedyt. Kolonnin ylimmässä osassa kootaan talteen huoneenlämpötilassa kaasumaiset hiilivedyt.
23. Jakotislaus perustuu erilaisten hiilivetyjen erilaiseen höyrystymisherkkyyteen. jokaisella hiilivedyllä on oma kiehumispisteensä, jonka perusteella kyseinen aine voidaan periaatteessa erottaa tislaamalla muista hiilivedyistä. Raakaöljyn jakotislauksessa erotellaan kuitenkin vain tietyillä lämpötilaväleillä kiehuvat hiilivedyt toisistaan.
24. Kiehumispiste on sitä korkeampi mitä isompi on hiilivetymolekyyli. Suoraketjuiset hiilivedyt kiehuvat korkeammassa lämpötilassa kuin vastaavankokoiset hiilivedyt, joiden ketju on haarautunut.
25. Kiehumislämpötilaan vaikuttaa molekyylikoon ja muodon lisäksi aineen puhtaus ja astiassa vallitseva paine.
26. Ensinnä erottuvat keveimmät hiilivedyt, jotka ovat kaasuja huoneenlämpötilassa. Seuraavassa jakeessa eli fraktiossa on bensiininä käytettävien hiilivetyjen seos. Tällöin hiiliketjussa on 5-12 hiiltä. Seuraavassa jakeessa on 10-14 hiiltä sisältävät hiilivedyt, ns. petrolit. Dieselöljy ja kevyet polttoöljyt ovat seuraavassa fraktiossa, joissa on 14-19 hiiliatomia. Raskaat polttoöljyt ovat 20-35 hiiliatomia sisältäviä hiilivetyjä, jotka vielä tislautuvat öljyn jakotislauksessa. Raakaöljyn tislauksessa ei eroteta kaikkein raskaimpia ja pitkäketjuisimpia hiilivetyjä, vaan ne jäävät tislautumatta.
27. Jakeista jalostetaan kaasuja, bensiinejä, lento-, valo-, lämmitys- ja moottoripetroleja, dieselöljyjä, kevyitä ja raskaita polttoöljyjä.

Öljyä karvapeitteessä:

28. Öljy tuhoaa eläinten karva- tai höyhenpeitteen lämmöneristyskyvyn, kun karvat takertuvat toisiinsa ja eristävää ilmaa ei jää karvojen väliin.
29. Turkista on hyvin vaikea puhdistaa öljystä. Jos tahra on pieni, öljyä voi yrittää imeyttää huokoiseen paperiin ja sen jälkeen kaataa puhdistettavalle alueelle esimerkiksi perunajauhoja. Öljy tarttuu jauhoihin ja öljyinen jauho voidaan harjata pois turkiksesta.

Pohdintatehtävät-sivulle

Pääsivulle