Veden kiertokulku
Veden kiertokulku luonnossa eli hydrologinen kierto on oleellinen tekijä useimpien aineiden kiertokulkua ajatellen.
Lämpötilan syvyysprofiili jakaa valtamerten vesimassat pintakerroksen,
syvän veden (syvän veden vyöhyke alkaa parin
kilometrin syvyydessä päiväntasaajan läheisyydessä, kohoten sitten navoille
mentäessä vähitellen pintaan) vyöhykkeeseen ja
pyknokliinin (vyöhyke, jossa veden tiheys
muuttuu lyhyellä matkalla nopeasti ja joka erottaa tiheydeltään erilaiset
vesimassat toisistaan)
Veden
viipymäaika (viipymäaika on keskimääräinen aika aineen viipymiselle altaassa;
viipymäaika = aineen kokonaismäärä / vuosittainen kuormitus) kuvan lukujen
(määrät on * 1020 g) perusteella olisi valtamerissä
13700 * 1020 g / (0,36 + 3,5) * 1020 g/v = 3550 vuotta
ja ilmakehässä:
0,13 * 1020 g / (3,8 + 0,63) * 1020 g/v = 0,03 vuotta = 11 päivää
Globaali vedenkierto kierrättää aineita ympäri maapalloa ja biologinen kierto ravinteita pintakerroksesta syvänteeseen.
Korkeilla leveysasteilla tapahtuva vesimassojen vajoaminen on erittäin merkityksellinen
ilmiö. Se aloittaa valtamerten kiertoliikkeen, jonka täyskierto kestää noin 1000 vuotta. Kylmään pintaveteen liukenee suuret määrät happea ja hiilidioksidia, joka levittäytyy syväveden virtausten mukana ympäri maapalloa.