Antoine Laurent Lavoisier (1743-1894)

Antoine Laurent Lavoisier syntyi Pariisissa . Hän opiskeli kemiaa , kasvitiedettä , tähtitiedettä ja matematiikkaa . Hänen ensimmäinen kemian alan julkaisunsa ilmestyi vuonna 1764 . Lavoisierin perustavaa laatua oleva merkitys kemian kehittymiselle johtui hänen tietoisesta yrityksestään selittää kaikki kokeelliset tulokset yhdellä teorialla. Hän vakiinnutti kemiallisen tasapainon teorian johdonmukaisen käytön, kumosi hapen avulla flogiston-teorian ja kehitti uuden kemian nimeämisjärjestelmän, mikä väitti että happi oli kaikkien happojen oleellinen ainesosa (mikä myöhemmin osoittautui vääräksi).

Lavoisier avioitui 28-vuotiaana 13-vuotiaan Marie-Anne Pierette Paulze'n kanssa. Marie-Anne oli korvaamaton kumppani tieteellisiä toiminnassa. Hän käänsi englanninkielisiä tekstejä ja kuvitti kirjoja.

Eräät Lavoisierin tärkeimmistä kokeista tarkastelivat palamisilmiön luonnetta. Hän osoitti kokeellisesti, että palaminen on palavan aineen ja hapen yhdistymistä. Hän osoitti kokeellisesti myös hapen merkityksen eläinten ja kasvien hengityksessä, samoin kuin hapen merkityksen metallin ruostumisessa . Hän havaitsi myös, että aikaisemmin löydetty ”tuli-ilma”, minkä hän nimesi vedyksi ( kreikaksi: vedenmuodostaja ), tuotti yhdessä hapen kanssa tiivistynyttä kosteutta, mikä näytti olevan vettä.

Lavoisierin työ perustui osittain Priestleyn työhön. Hän yritti ottaa kunnian Priestleyn havainnoista. Lavoisier osoitti, että palamiseen osallistuva "ilma" oli myös happamuuden lähde. Vuonna 1779 hän nimesi tämän ilman osan hapeksi. Kreikaksi sana happi tarkoittaa hapon muodostajaa. Myös suomen sanat ”happi” ja ”happo” ovat lähellä toisiaan. Julkaisussa Reflexions sur le Phlogistique , 1783 , Lavoisier osoitti flogiston-teorian olevan epäjohdonmukainen.

Kokeinaan Lavoisier sovelsi ensimmäisenä kvantitatiivisen kemian menetelmiä. Hän osoitti että vaikka aineen tila muuttuu kemiallisessa reaktiossa, niin aineen määrä säilyy aina samana. Hän nimesi veden rakenneosat vedyksi ja hapeksi tutkiessaan veden rakennetta.

Lavoisierin elämässä myös lakitieteen opinnoilla oli suuri merkitys. Hän hankki viran verojen kerääjänä yksityisessä Ferme Generale nimisessä verojen karhuntaa suorittavassa yrityksessä 26-vuotiaana. Samalla hän kuitenkin kehitti metrijärjestelmää turvatakseen painojen ja mittojen yhdenmukaisuuden koko Ranskassa. Vallankumoukselliset leimasivat Lavoisierin petturiksi yhtenä 28 ranskalaisesta veronkerääjästä vuonna 1794 ja hänet mestattiin giljotiinilla Pariisissa 51-vuotiaana. Lavoisierin merkitystä tieteelle kuvasi matemaatikko LaGrange joka kritisoi teloitusta sanomalla: "Pään katkaiseminen kesti heiltä vain hetken, mutta Ranskalta saattaa kestää vuosisata samanlaisen luomiseen."

Katso Lavoisierin julkaisut ranskaksi

Lähteet:
Wikipedia
Hudson: Suurin tiede kemian historia, Gummerrus kirjapaino Oy, 2002

..takaisin aikajanaan

Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Terhi Ahonen © 2005