Aleksandrian alkemistit

Siinä missä filosofit olivat onnistuneet erottamaan tieteen uskonnosta, alkemistit yhdistivät aineen tutkimisen jälleen siihen. Vaikka mystiikan yhdistäminen tieteeseen tuntuu meistä ongelmalliselta, oli se alkemistien suuri innoituksen lähde. Alkemistit oivalsivat, että vaikka maa, ilma, tuli ja vesi ajateltiin alkuaineina, ne olivat samalla laatuja. He oivalsivat myös, että laatuja voitaisiin muuttaa; kuuma voitiin muuttaa kylmäksi, kuiva märäksi jne. Jos kerran alkuainetta voitaisiin muuttaa, voitaisiin silloin muuttaa myös epäjaloja aineita kullaksi.

Alkemistit olivat ensimmäisiä laboratoriotyön kehittäjiä ja tässä mielessä tärkeitä kemian historian kannalta. Heidän tavoitteenaan ei ollut kuitenkaan aineiden ominaisuuksien selvittäminen, vaan kullan keinotekoinen tuottaminen. Kemia omaksui käyttöönsä monet alkemian kehittämät laboratoriotekniikat ja niiden ansiosta eristettiin joukko tärkeitä aineita esimerkiksi etanoli ja epäorgaaniset hapot.

Aristoteleen teoria ennusti, että jokainen aine voi muuttua miksi muuksi aineeksi tahansa, joten vähemmän jalon metallin "kulta" -ominaisuuden parantaminen vaikutti järkevältä tavoitteelta. Uskottiin myös, että koska metallit syntyvät, kun henkäykset juuttuivat kuivaan maahan, niin metallit kypsyisivät maassa hitaasti ja muuttuisivat täydellisyyden saavutettuaan kullaksi. Saattoi siis olla mahdollista, että prosessia voitaisiin kiihdyttää keinotekoisesti.

Pakkomielle kultaan ei kuitenkaan vallannut alkemiaa täysin. Joskus mystifioiminen johti hyväänkin lopputulokseen. Eräät alkemistit puhuivat ”sairaan metallin parantamisesta” muuttamalla se kullaksi. Tällaiset puheet saattoi aloitteleva alkemisti tulkita väärin ja näin lähteä väärille raiteille. Sairaiden metallien parantamisen sijaan nämä alkemistit alkoivat etsiä keinoja parantaa sairaita ihmisiä. Alkemistit perustivat vahingossa tieteellisen farmasian, kemiallisen lähestymistavan lääketieteeseen.

Lähteet:
Strathern: Mendelejevin uni, Puuttuvien alkuaineiden etsintä, Terra Cognita Oy, 2000
Hudson: Suurin tiede kemian historia, Gummerrus kirjapaino Oy, 2002

..takaisin aikajanaan

Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Terhi Ahonen © 2005