Tieteellisen ajattelun alkuKemian historian ja happamuusaiheen ymmärtämiseksi täytyy palata aikaan, jolloin voidaan ajatella tieteellisen ajattelun alkaneen. Tämä merkittävä tapahtuma voidaan sijoittaa 2500 vuoden päähän Kreikkaan. Kunnia tieteellisen ajattelun aloittamisesta annetaan yleensä Thaleelle , joka eli 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua kreikkalaisessa Miletoksen kaupungissa Joonian (nykyisen Lounais-Turkin) rannikolla. Legendan mukaan Thaleen kerrotaan pitäneen kävelemisestä Miletoksen lähellä olevilla rinteillä. Kerran kävellessään kukkulan rinnettä Thales huomasi joitakin kiviä, joissa oli ilmiselvästi simpukoiden fossiileja. Hän oivalsi kävellessään, että rinteen, jolla hän käveli, on täytynyt joskus kuulua mereen. Tämä puolestaan johdatti hänet otaksumaan, että maailman on alun perin täytynyt koostua pelkästään vedestä. Edelleen hän ajatteli, että veden täytyy näin ollen olla perusaine, josta kaikki muut aineet koostuvat. Tämä on ensimmäinen tunnettu esimerkki tieteellisestä ajattelusta ja tästä syystä Thalesta pidetään ensimmäisenä filosofina. Kreikkalaiset olivat ensimmäisiä, jotka yrittivät selittää, miksi kemialliset muutokset tapahtuvat. Kreikkalaiset sanoivat Välimeren Vähä-Aasian rannikkoa Jooniaksi ja perustivat sinne useita siirtokuntia. Kreikan ajattelun varhaista aikakautta, 600-500 e.a.a., kutsutaankin joonialaiseksi tieteeksi. Joonialaiset filosofit tavoittelivat maailmankaikkeudelle materialistista selitystä, eivätkä he vedonneet mihinkään yliluonnolliseen selitykseen. Heidän teoriansa perustuivat havaintoihin, mutta he eivät tehneet järjestelmällisiä kokeita. Nämä yritykset selvittää maailmankaikkeutta johtivat yleistyksiin. On arvoitus, miksi ihmiskunnan tieteellinen ajattelutapa alkoi juuri tällä alueella. | |
Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Terhi Ahonen © 2005 |