Maasta pumpattava raakaöljy on käsiteltävä ennen varsinaista käyttöä. Raakaöljyn eri jakeet on ainakin erotettava toisistaan ja puhdistettava. Jokainen jalostamo on erilainen kokonaisuus, mutta useimmissa öljynjalostamoissa on jakotislauksen lisäksi erilaisia prosesseja, joissa jakeita muutetaan kemiallisesti ja/tai fysikaalisesti.
Öljynjalostusprosessi voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan:
Reformointi on prosessi, yleensä katalyyttinen, jossa lämmön ja katalyytin vaikutuksesta bensiinissä olevien hiilivetyjen rakenne muuttuu siten, että tapahtuu dehydrautumista, syklisoitumista ja isomerisoitumista. Reformointireaktioiden seurauksena bensiinin oktaaniluku nousee.
Alkylointi on prosessi, jossa haaroittunut tai rengasrakenteinen hiilivety yhtyy katalyytin vaikutuksesta kaksoissidoksen sisältävään hiilivetyyn. Alkyloinnissa esimerkiksi propeeni yhtyy bentseeniin, jolloin syntyy isopropyylibentseeniä eli kumeenia.
Krakkaus tarkoittaa suurten hiilivetymolekyylien pilkkomista pienemmiksi. Krakkaus tehdään noin 500˚C:een lämpötilassa katalyyttien avulla. Krakkauksen avulla saadaan raakaöljystä enemmän bensiiniksi ja muiksi kevyemmiksi jakeiksi soveltuvia tyydyttyneitä hiilivetyjä.
Raakaöljy on jopa tuhansien hiilivetyjen ja erilaisten epäpuhtauksien seos. Suurin osa raakaöljyn hiilivedyistä on nestemäisiä, mutta mukana on myös kaasumaisia ja kiinteitä yhdisteitä. Epäpuhtaudet ovat pääasiassa orgaanisia rikki-, happi-, typpi- ja klooriyhdisteitä. Lisäksi öljyyn on sekoittunut vettä, suoloja ja hiekkaa.
Raakaöljyt vaihtelevat ominaisuuksiltaan; jotkut ovat raskaita ja paksuja, toiset taas lähes yhtä juoksevia kuin bensiini. Raakaöljyn väri vaihtelee mustasta oljenkeltaiseen.
Kaikista raakaöljyistä ei saada kaikkia öljytuotteita. Kevyimmät raakaöljyt eivät sisällä lainkaan bitumeja. Jotkut raakaöljyt eivät sovi voiteluöljyjen valmistukseen. Eri laatujen rikkipitoisuudet vaihtelevat. Maailmassa on kaupan kaikkiaan yli sata raakaöljylaatua ja nykyaikainen jalostamo voi vuoden mittaan käyttää yli kymmentä laatua.
Useimmat öljytuotteet valmistetaan jalostamoprosessien eri jakeista sekoittamalla ja lisäämällä pieniä määriä lisäaineita, joiden tavoitteena on parantaa tuotteen ominaisuuksia tai tehdä tuote tunnistettavaksi. Tuotejakeet tutkitaan laadunvarmistuslaboratoriossa varastosäiliöittäin. Analyysitulosten perusteella laaditaan sekoitusohje. Sen laatiminen on valmistuksen tärkein vaihe. Tavoitteena on käyttää jalostamoprosessien tuotejakeet mahdollisimman hyvin ja edullisesti niin, että kaikki valmistettavan tuotteen laatuvaatimukset saavutetaan.
Eräät tuotteet, kuten nestekaasut ja lentopetroli, ovat myyntituotteen laatumäärittelyjen mukaisia jo varastosäiliöön pumpattaessa. Lopputuotteen valmistus merkitsee silloin vain veden poistoa, lisäaineiden lisäämistä ja lopullisen laadun tarkistamista.
Useimmat tuotteet, esimerkiksi dieselöljyt ja polttoöljyt, valmistetaan sekoittamalla säiliöllinen kerrallaan. Valmistussäiliöön pumpataan ohjeen mukaiset määrät jakeita varastosäiliöistä, panos sekoitetaan ja laatu varmistetaan.
Vaativin valmistustapa on pumpata jakeet valmistusohjeen mukaisissa suhteissa suoraan putkilinjaan. Seos johdetaan tuotesäiliöön, johon tulee koko ajan laatuvaatimukset täyttävää tuotetta eikä erillistä säiliösekoitusta tarvita. Jatkuvatoimisella sekoituksella valmistetaan mm. moottoribensiinejä.
Aatelo, M. (toim.) 1995: Lähteiltä tuotteiksi öljyn tie. Kemianteollisuus ry, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Suomen Muoviteollisuusliitto, Öljyalan Keskusliitto. Chemas Oy. Tampere.
Hästbacka,
K. et al. (toim.) 1992: Neste - öljystä muoveihin. Neste Oy. Espoo.