Raskas polttoöljy kevyttä polttoöljyä raskaampaa sekä rikkipitoisempaa. Se sisältää enimmäkseen C19-C35-hiilivetyjä ja sitä käytetään lämmityspolttoaineena ja teollisuuden voimanlähteenä. Laivoille myytävää laivapolttoainetta sanotaan bunkkeriöljyksi, ja se on muunnettua raskasta polttoöljyä, jonka setaaniluku on korkea.
Raskas polttoöljy on ruskeaa tai lähes mustaa, laadusta riippuen melko juoksevaa tai hyvinkin jäykkäliikkeistä nestettä. Se sisältää suurimolekyylisiä hiilivetyjä, jotka kiehuvat yli 350 °C:een lämpötilassa.
Raskaat polttoöljyt valmistetaan raakaöljyn tislautumattomasta jakeesta eli jakotislauksen pohjaöljystä. Pohjaöljy voidaan käyttää sellaisenaan tai sitä voidaan jatkojalostaa tyhjötislauksessa.
Suurin osa raakaöljyn rikistä on sitoutunut suurimolekyylisiin yhdisteisiin. Niistä taas jopa 80…90 % rikastuu pohjaöljyihin, joiden rikkipitoisuus vaihtelee raakaöljyn laadun mukaan. Raskaan polttoöljyn rikinpoisto on niin kallista ja hankalaa, että käytännössä ainoa mahdollisuus vaikuttaa sen rikkipitoisuuteen on käyttää vähärikkisiä raakaöljyjä.
Raskaat polttoöljyt ovat edullisia polttoaineita. Hyvät poltto-ominaisuudet varmistetaan rajoittamalla hiiltojäännöspitoisuutta (kuvaa vaikeasti palavien hiilivetyjen osuutta) ja lisäämällä palamista edistävää apuainetta. Raskasta polttoöljyä ja bunkkeriöljyä valmistetaan useita laatuja, jotka eroavat toisistaan lähinnä viskositeetin ja rikkipitoisuuden suhteen.
Raskasta polttoöljyä käytetään polttoaineena teollisuudessa, vetureissa ja laivojen hitaissa dieselmoottoreissa, voimaloissa sähkön ja/tai lämmön tuottamiseen sekä kiinteistöjen lämmitykseen.
Suurissa teollisuuslaitoksissa käytetään myös raskasta polttoöljyä, ja rikin poistaminen polttolaitosten savukaasuista on yleistynyt säännösten tiukentuessa. Ympäristökysymykset ja maakaasun lisääntyvä käyttö on voimakkaasti vähentäneet raskaan polttoöljyn kulutusta Suomessa.
Hyvän varastoitavuutensa vuoksi raskasta polttoöljyä käytetään paljon varapolttoaineena muita energiamuotoja hyödyntävissä laitoksissa.
Neste – öljystä muoveihin. Kustantaja Neste Oy. Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo 1992. 244 s.
Aatelo, M. (toim.) Lähteiltä tuotteiksi – öljyn tie. Kemianteollisuus ry, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Suomen Muoviteollisuusliitto, Öljyalan Keskusliitto. Tammer-Paino Oy, Tampere 1995. 160 s.