Petrolit

Petrolit ovat palavia, haihtuvia hiilivetyseoksia, jotka ovat huoneenlämpötilassa herkkäliikkeisiä, kirkkaita nesteitä. Verottomat laadut furfuroidaan ja värjätään punaiseksi. Petrolien höyrynpaine ja kiehumisalue (+135…+290°C) vaihtelevat jonkin verran käyttötarkoituksen mukaan. Petrolit ovat bensiiniä raskaampia ja matalaoktaanisempia, mutta dieselöljyjä kevyempiä. Niissä on enimmäkseen 10-14 hiiliatomin yhdisteitä. Hiilivetykoostumus vaikuttaa petrolien palamisominaisuuksiin: mitä enemmän parafiinisia yhdisteitä, sitä vähemmän petroli savuttaa palaessaan.

Valmistus

Petrolijae otetaan talteen raakaöljyn jakotislauksessa. Petroleja saadaan myös joidenkin krakkausprosessien tuotteina. Petrolijakeista poistetaan rikki ja valmiit tuotteet sekoitetaan kunkin laadun laatuvaatimusten mukaisiksi.

Käyttökohteet

• Lentopetroli eli kerosiini on nykyisin tärkein petroli. Sen laatua valvotaan lentoturvallisuuden vuoksi hyvin tarkasti ja sen ominaisuudet on määritelty erittäin tiukasti kansainvälisissä standardeissa. Pienikin vesipitoisuus voisi johtaa jopa moottorin pysähtymiseen. Lentopetrolin vedettömyys varmistetaan suodattamalla se jokaisessa siirtovaiheessa kuivaimen läpi.

• Valopetroli oli aikanaan tärkein öljytuote. Sitä käytetään öljylampuissa ym. valaisimissa sekä säteilylämmittimissä, joiden palokaasut jäävät sisätiloihin.

• Lämmityspetrolia käytetään höyrystyspolttimilla toimivissa lämmittimissä ym. laitteissa, joiden palokaasut eivät jää sisäilmaan, vaan ne johdetaan savuhormia pitkin ulos.

Lähteet:

Neste – öljystä muoveihin. Kustantaja Neste Oy. Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo 1992. 244 s.

Aatelo, M. (toim.) Lähteiltä tuotteiksi – öljyn tie. Kemianteollisuus ry, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Suomen Muoviteollisuusliitto, Öljyalan Keskusliitto. Tammer-Paino Oy, Tampere 1995. 160 s.

Pääsivulle