Nestekaasut ovat raakaöljyn helpoimmin haihtuva osa, joka erotetaan muusta raakaöljystä heti jalostusprosessin alussa raakaöljyn tislauksessa. Normaalipaineessa ja –lämpötilassa nestekaasut ovat kaasumaisia, mutta paineenalaisina ne ovat nestemäisiä, jolloin niitä on helpompi varastoida ja kuljettaa.
Kemiallisesti nestekaasu on propaanin ja butaanin seosta (teollisuuskaasut) tai propaania (kotitalouskaasut). Butaania käytetään mm. savukkeensytyttimissä ja retkikeittimissä.
Propaanin rakennekaava CH3-CH2-CH3
Butaanin rakennekaava CH3-CH2-CH2-CH3
Nestekaasujen käyttö on uudempaa kuin öljyn käyttö. Vielä 1930-luvulla raakaöljyn jalostuksessa erotetut kaasut poltettiin jalostamoilla. Sekä neste- että maakaasun käyttö alkoi kehittyä USA:ssa 1930-luvulla, mutta kasvoi merkittäväksi vasta 1950-luvulla.
Nestekaasu on erinomainen polttoaine. Sen etuja ovat suuri hyötysuhde, puhdas palaminen ja korkea palamislämpötila, portaaton ja nopea tehonsäätö sekä myrkyttömyys. Ongelmana on räjähdysvaara vuodon tai tulipalon sattuessa.
Neljännes Suomessa kulutettavasta nestekaasusta käytetään petrokemian teollisuuden raaka-aineena. Suuria kulutuskohteita löytyy myös metalli- ja paperiteollisuudessa. Nestekaasua pullotetaan myös pienkäyttäjiä varten. Sitä käytetään pääasiassa kesämökeillä, matkailuvaunuissa ja veneissä valaistukseen, lämmitykseen tai ruuan valmistukseen.
Nestekaasu muodostaa hyvin helposti palavan seoksen ilman kanssa, minkä vuoksi se on hajustettu mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Vuotojen yhteydessä on muistettava, että nestekaasuhöyryt ovat ilmaa raskaampia ja ne laskeutuvat painanteisiin, kellariin tai veneen pohjalle.
Neste – öljystä muoveihin. Kustantaja Neste Oy. Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo 1992. 244 s.
Aatelo, M. (toim.) Lähteiltä tuotteiksi – öljyn tie. Kemianteollisuus ry, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Suomen Muoviteollisuusliitto, Öljyalan Keskusliitto. Tammer-Paino Oy, Tampere 1995. 160 s.