Diesel- ja kevyet polttoöljyt ovat hiilivetyseoksia, joiden kiehumisalue on +150…370°C. Yleisimmät hiilivedyt ovat 14-19 hiiliatomin yhdisteitä. Dieselöljyt ovat läpikuultavia, väriltään kirkkaita, kellertäviä tai ruskehtavia nesteitä. Verottomat kevyet polttoöljyt furfuroidaan ja värjätään punaisiksi. Teknisesti dieselöljy ja kevyt polttoöljy ovat lähes samoja tuotteita, mutta autoissa saa käyttää vain kalliimpaa dieselöljyä, josta valtio perii veroja. Verottomaan polttoöljyyn lisättävä furfuraali on yhdiste, jonka läsnäolo voidaan osoittaa yksinkertaisella laboratoriotestillä hyvinkin pieninä pitoisuuksina. Sen avulla voidaan helposti todeta pienikin määrä dieselöljyn seassa olevaa verotonta polttoöljyä.
Raakaöljyn jakotislauksen yksi tuote on dieselöljy- ja kevyt polttoöljyjae, jota kutsutaan myös kaasuöljyksi. Kaasuöljyjä saadaan myös tyhjötislauksen ja krakkausprosessien tuotteina.
Diesel- ja kevyistä polttoöljyistä poistetaan lähes kaikki rikki. Talvi- ja kesälaadut saadaan säätämällä prosessien ajo- olosuhteita ja sekoittamalla eri jakeita sopivissa suhteissa. Lopulliset myytävät tuotteet valmistetaan sekoittamalla erilaisia jalostuksen tuotekomponentteja ja –jakeita. Öljyihin sekoitetaan myös pieniä määriä lisäaineita.
Dieselöljyjen syttymisherkkyyttä kuvaava setaaniluku on sitä korkeampi, mitä enemmän raakaöljyssä on parafiineja. Polttoaine ruiskutetaan hienona sumuna kuumaan, paineistettuun ilmaan, jolloin se höyrystyy ja syttyy itsestään. Kun setaaniluku on vähintään 45, polttoaine syttyy suihkutettaessa nopeasti ja moottori toimii hyvin. Korkea setaaniluku vähentää myös päästöjä ja melua.
Nakutus merkitsee, että moottori on kylmä tai kuormitus pieni. Dieselmoottorin nakutus loppuu moottorin lämmettyä.
Eri dieselöljyjen merkittävin ero on suodatettavuus eli alin käyttölämpötila. Parafiiniset hiilivedyt alkavat kiteytyä suodatettavuusrajaa matalammassa lämpötilassa ja voivat tukkia moottorin suodattimet. Kesälaadun suodatettavuus on -16°C, tavallisen talvidieselin -32°C ja erikoistalvilaadun -36°C. Arktista talvilaatua voidaan käyttää jopa -48°C:een pakkasessa.
Kevyissä polttoöljylaaduissa on vastaavia ominaisuuseroja kuin dieselöljyissä. Oikean polttoöljylaadun valintaan vaikuttavat eniten varastointitilan ja kattilahuoneen lämpötilat, joiden on oltava suodatettavuuslämpötilaa korkeampia. Kesälaatua voidaan siten käyttää talvellakin, jos öljy varastoidaan pakkaselta suojattuna.
Kevyitä polttoöljyjä käytetään eniten pien- ja rivitalojen lämmitykseen sekä maataloudessa, esimerkiksi kuivureissa ja kasvihuoneissa. Kevyttä polttoöljyä käytetään myös teollisuuden kuivaus-, sulatus- ja polttouuneissa. Se soveltuu myös varmuus- ja varapolttoaineeksi muita energiamuotoja käyttävälle teollisuudelle.
Kevyen polttoöljyn sijasta on luvallista käyttää verollista dieselöljyä, jonka ainoa ero on polttoöljyä korkeampi hinta.
Dieselöljy on nykyisin maailman merkittävin kuljetuskaluston ja työkoneiden voimanlähde ja moottoribensiinin ohella tieliikenteen toinen tärkeä polttoaine. Dieselöljyä käytetään kuorma- ja linja-autoissa, työkoneissa, traktoreissa, laivoissa ja junissa, jonkin verran myös henkilö- ja pakettiautoissa.
Neste – öljystä muoveihin. Kustantaja Neste Oy. Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo 1992. 244 s.
Aatelo, M. (toim.) Lähteiltä tuotteiksi – öljyn tie. Kemianteollisuus ry, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Suomen Muoviteollisuusliitto, Öljyalan Keskusliitto. Tammer-Paino Oy, Tampere 1995. 160 s.