Tutkimus 1: "Pienet syövät isot"
Tavoitteet:
- tiedolliset: antaa tietoa aineen ominaisuuksista sekä rakenteesta, auttaa
ymmärtämään aineiden liikkumista luonnossa
- taidolliset: oppilas osaa työskennellä käyttäen pieniä ainemääriä, osaa
havaita muutokset ja analysoida työn tulokset
- motivaatio: helppo työ ja selkeät tulokset
Työturvallisuus:
- välineet: lasitavaran särkymistä on varottava
- kemikaalit: jodiyhdisteet (Xn), vältettävä nielemistä
- henkilökohtainen suojavarustus: suojatakki ja suojalasit, (suojakäsineet)
- kemikaalien hävitys: muodostuvan lyijyjodidin voi kerätä ja kuivata esim.
lämpökaapissa (alhaisessa lämpötilassa) tai vetokaapissa. Kuivunutta suolaa
voi säilyttää suljetussa astiassa. Mikäli sen säilyttäminen koulussa koettaan
ongelmalliseksi (esim. tilan puute) jäte on toimitettava
ongelmajätelaitokselle.
- ensiapu: jodiyhdisteet - ihokosketus - saastunut vaatetus riisutan ja iho
pestään vedellä ja miedolla pesuliuoksella; roiskeet silmiin - huuhdellaan
runsaalla vedellä 10 - 15 min; nieleminen - annetaan lääkehiiltä (20-30 tabl.).
Lääkärin on aina tarkistettava lopullinen tilanne.
Didaktiset ohjeet:
- työn kesto: max 15 min, kysymyksineen max 40 min
- työ suoritettaan joko opetuspolun yhteydessä tai itsenäisenä työnä esim.
liukoisuuden tai veden käsitteiden yhteydessä
- työn tulokset: tulokset havaitaan n. 1-2 min kuluttua. Vesimolekyylien
ansiosta vedessä diffuusio tapahtuu hitaammin kuin ilmassa. Muodostuva
lyijyjodidi on kirkkaankeltainen. Kaksi suolaa - kaliumjodidi ja
lyijynitraatti - ovat liuenneet ioneiksi ja sekoittuneet lämpöliikkeen
ansiosta (diffuusio). Muodostui vedessä liukenematon suola - lyijyjodidi.
Lyijy on painava ja se on ehtinyt edetä vain lyhyen matkan - siksi suola
muodostuu lähellä reunaa, mihin laitettiin lyijynitraattia.
kaliumjodidi + lyijynitraatti = kaliumioni + lyijyjodidi + nitraatti-ioni
2KJ + Pb(NO3)2 = 2K+ + PbJ2 + 2NO3-
Merivedessä (kuin myös muissa vesialtaissa) diffuusion avulla esim. kalat
saavat happea vedestä. Siitä johtuen myös suolainen vesi on syvemmällä eli
suolainen vesi kerrostuu. Eri kerrostumista löytyy eripainoisia ioneja.
- arviointi: oppilas ymmärtää kokeen jälkeen, miksi nesteessä tapahtuva
diffuusio on erilainen kuin ilmassa, samoin hän ymmärtää aineiden painon/koon
vaikutuksen diffuntoitumiseen ja osaa sitä tietoa soveltaa ympäristössä
tapahtuviin reaktioihin.
Tutkimus 2: "Happo vaihtaa värin"
Tavoitteet:
- tiedolliset: antaa tietoa hapoista, happo-emäsindikaattoreiden toiminnasta
ja hiilidioksidista.
- taidolliset: oppilas osaa havaita muutokset ja analysoida työn tulokset
- motivaatio: helppo työ ja selkeät näkyvät tulokset
Työturvallisuus:
- välineet: lasitavaran särkymistä on varottava
- kemikaalit: natriumhydroksidi on syövyttävä (C). Ärsyttävä (Xn). Etanoli on
helposti syttyvä (F)
- henkilökohtainen suojavarustus: suojalasit, suojatakki ja suojakäsineet.
- kemikaalien hävitys: natriumhydroksidi kerätään erilliseen astiaan ja se
voidaan neutraloida suolahapolla. Etanoli laimennetaan runsaalla vedellä ja
voidaan kaataa viemäriin.
- ensiapu: jos natriumhydroksidia joutuu iholle – huuhdellaan runsaalla
vedellä ja pyyhitään iho polyetyleeniglykoli 400:lla. Jos natriumhydroksidia
menee silmiin - huuhdellaan runsaalla vedellä 15-30 min. ajan - silmäluomet
on pidettävä auki huuhtelun ajan. Jos natriumhydroksidia niellään - juotetaan
runsaasti vettä, ei saa oksennuttaa eikä neutralisoida ainetta!
Jos etanolia joutuu iholle - huuhdellaan runsaalla vedellä ja pestään
miedolla pesuliuoksella, rasvataan kädet. Jos etanolia menee silmiin -
huuhdellaan runsaalla vedellä ainakin 15 min. ajan - silmäluomet on pidettävä
auki huuhtelun ajan. Jos etanolia niellään – ei saa oksennuttaa (!), voi
antaa lääkehiiltä 20tabl.
Didaktiset ohjeet:
- työn kesto: max 20 min, kysymyksineen max 40 min. Natriumhydroksidin
laimennus on syytä tehdä etukäteen.
- työn voi suorittaa joko opettajan näyttämänä esimerkkinä tai oppilastyönä.
- työn tulokset: tulokset havaitaan selkeästi värinmuutoksina työn
yhteydessä. Happo on sitä vahvempi mitä suurempi pyrkimys sillä on protonin
luovuttamiseen. Vahva happo protolysoituu täydelleen (protolyysi =
protoninsiirtymisreaktio, jossa happo luovuttaa emäkselle protonin). Sen
sijaan heikko happo protolysoituu vain osittain. Mitä suurempi on hapon
happovakio, sitä vahvempi happo on. Natriumhydroksidin avulla liuos muutetaan
emäksiseksi, jotta värinmuutos saadaan näkymään. Indikaattorin happomuoto ja
emäsmuoto ovat eriväriset. Värinmuutos tulee näkyviin vasta kun tarpeeksi
hiilidioksidia (heikko happo) on saatu reagoimaan ja liuoksen happamuutta
lisättyä.
- arviointi: oppilas ymmärtää millaiset reaktiot kokeessa tapahtuvat, osaa
arvioida että hiilihappo on heikko happo ja että jopa varsin pienet määrät
hiilidioksidia muuttavat liuoksen happamuutta.
Tutkimus 3: "Kovat kaverit tai pehmeät
ystävät"
Tavoitteet:
- tiedolliset: antaa tietoa aineen ominaisuuksista sekä rakenteesta ja
reaktioista
- taidolliset: oppilas osaa työskennellä käyttäen pieniä ainemääriä, osaa
havaita muutokset ja analysoida työn tulokset
- motivaatio: helppo ja "vihreä" työ sekä selkeät tulokset, oppilas pystyy
suorittamaan työn myös kotioloissa
Työturvallisuus:
- välineet: lasitavaran särkymistä on varottava
- kemikaalit: saippua, vältettävä nielemistä
- henkilökohtainen suojavarustus: suojatakki ja suojalasit, (suojakäsineet)
- kemikaalien hävitys: muodostuvan jätteen voi kaataa viemäriin
- ensiapu: silmiin tai suuhun joutunut saippua pestään runsaalla vedellä
Didaktiset ohjeet:
- työn kesto: max 20 min, kysymyksineen max 45 min. Vesinäytteet on
hankittava etukäteen. Oppilaat voivat tuoda niitä myös kotoa. Hyvät näytteet
ovat mm. sadevesi tai lumensulamisvesi, porakaivovesi, vesijohtovesi,
merivesi sekä keitetty merivesi ja keitetty kova porakaivovesi. Näin oppilaat
voi verrata, miten keittäminen vaikuttaa veden kovuuteen.
- työ suoritettaan joko opetuspolun yhteydessä tai itsenäisenä työnä esim.
liukoisuuden, veden tai suolojen käsitteiden yhteydessä
- työn tulokset: tulokset näkyvät vaahdon muodossa heti ravistuksen jälkeen.
Jos näytteet on tarpeeksi erilaiset (esim. sadevesi ja merivesi), myös
saippuaa kuluu eri määrät. Huomataan että sadeveteen saippuaa tarvitaan pieni
määrä, kun taas meriveteen sitä saa kulumaan paljon. Vesissä esiintyvät ionit
reagoivat saippuassa olevien rasvahappojen kanssa ja saostuvat suoloina, eikä
saippua vaahtoudu. Merivedessä sellaisia ioneja (Mg2+ ja Ca2+)
on paljon. Siksi tarvitaan myös paljon enemmän saippuaa pesemiseen, koska lian
irrottamiseen tarvitaan rasvahappoja.
Tilapäinen kovuus: tilapäinen kovuus johtuu pääasiallisesti bikarbonaateista,
keittäessä hiilidioksidi reagoi bikarbonaattien kanssa ja kattilan pohjalla
havaitaan keittämisen jälkeen valkoista saostuma.
Pysyvä kovuus: pysyvä kovuus johtuu vahvojen happojen suoloista, esim.
klorideista, sellaiset suolat eivät reagoi hiilidioksidin kanssa eikä
saostuma synny.
- arviointi: oppilas tietää mistä saippua koostuu, samoin hän
ymmärtää ionien esiintymisen vesissä ja millaisia yhdisteitä voi saippuan ja
veden ainesosista muodostua,
oppilas myös tietää miten tilapäistä kovuutta voidaan poistaa.
Tutkimus 4: ''Suoloja merivedestä''
Tavoitteet:
- tiedolliset: antaa tietoa suolojen ominaisuuksista
- taidolliset: oppilas osaa havaita muutokset, erotella erilaisia aineita,
työskennellä kuuman liuoksen kanssa ja analysoida tulokset
- motivaatio: selkeä työ
Työturvallisuus:
- välineet: lasitavaran särkymistä on varottava ja kuumaa lämmityslevyä on
käsiteltävä varoen.
- kemikaalit: HCl (C). Syövyttävä
- henkilökohtainen suojavarustus: suojatakki ja suojalasit, (suojakäsineet)
- kemikaalien hävitys: laimeat suolahappojätteet voi johtaa yleiseen
viemäriin.
- ensiapu: HCl – ihokosketuksen saaneen henkilön ihoa huuhdeltava vedellä
15-20 min. Jos vetykloridia roiskuu silmiin – huuhdeltava välittömästi
runsaalla vedellä 15-20 minuutin ajan ja mentävä lääkäriin. Jos suolahappoa
niellään – tajuissaan olevan henkilön suun voi huuhtoa vedellä ja antaa juoda
pari lasillista vettä, ei saa oksennuttaa – potilas toimitettava lääkäriin.
Didaktiset ohjeet:
- työn kesto: noin 30 min, pohdintoineen pidempään. Merivettä on hankittava
etukäteen
- työ suoritetaan joko opetuspolun yhteydessä tai itsenäisenä työnä esim.
suolojen tai saostumisen käsitteiden yhteydessä
- työn tulokset: merivesi sisältää suoloja noin 4 % , joista pääosa on
ruokasuolaa, NaCl. Kun vesi haihdutetaan pois saadaan kiteistä suolaa. Tämä
johtuu siitä, että vesimäärän vähetessä liuos muuttuu suolasta kylläiseksi,
jolloin suola alkaa kiteytyä. Työssä todetaan, ettei merivesi ole yhtä
ainetta ja että syntyneillä suoloilla on eri suuruiset liukoisuustulot.
- arviointi: oppilas ymmärtää erilaisten suolojen liukenemiseen ja
saostumiseen liittyviä käsitteitä.