Miten olosuhteet vaikuttavat reaktioihin

AURINGON ENERGIA
Auringosta saadaan sekä valoa että lämpöä. Valo on tärkein vesikasvien tuotannon (perustuotanto - ensimmäinen olennainen perusosa meren ravintoverkossa) rajoittaja. Toisaalta planktonin runsastuminen estää valon pääsyä syvempiin kerroksiin ja näin meren elämän kannalta tärkeiden makrolevien levinneisyys rajoittuu. Isoilla leveysasteilla myös lämpötilan vaikutus on suuri nimenomaan jäätymisajankohtaan. Jos jääpeite muodostuu syksyllä liian nopeasti, riittävä määrä happea ei ehdi liueta veteen. Happea liukenee litraan 0-asteista vettä 14,6 mg, lämpimämpi vesi sisältää happea tätä vähemmän.

HAPPI
Hapen läsnäolo vaikuttaa siihen, millaisia ovat esim. hajoamisreaktioiden tuotteet. Siellä missä vesimassat sekoittuvat huonosti - kuten Itämeressä - happimäärä on erittäin rajoitettu. Happipitoista vettä saadaan Itämereen esim. suolapulssien avulla. Jotta suolapulssi olisi riittävä koko Itämerelle, sen vedenpinnan on oltava tavallista matalammalla ja Pohjanmerellä länsimyrsky. Jos suolapulssi ei ole riittävä, se saattaa heikentää Suomenlahden happitilannetta entisestään, kuin vanha voimakassuolainen vesi työntyy Suomenlahdelle. Runsaan rehevöitymisen seurauksena myös sedimentaatio lisääntyy. Jos happea ei ole riittävästi, syntyy myrkyllisiä hajoamistuotteita ja elämä pohjalla tulee mahdottomaksi melkein kaikille eliöille. Vapaan hapen pitoisuus säätelee siten vesistön pohjaeläinten, kalojen ja bakteerien laatua ja määrää. Kuollut kasvi- ja levämassa kuluttaa hajotessaan paljon happea.

RAVINTEET
Jos valon lisäksi myös ravinteita on riittävästi, levät runsastuvat voimakkaasti. Ravinteiden määrän ohella olennaista on ravinteiden koostumus ja keskinäiset suhteet. Yleisesti levät tarvitsevat yhtä fosforiatomia kohden 16 typpiatomia. Keväinen leväkukinta on luonnollista, koska talven aikana on vapautunut paljon ravinteita veteen.

KERROSTUMINEN
Kerrostuminen vesialtaassa johtuu lämpötilasta sekä suolaisuudesta. Suolaisempi ja kylmempi vesi ovat alimmaisia kerroksia. Jos voimakasta mekaanista sekoitusta ei tapahdu, vesikerrokset saattavat olla sekoittumatta pitkiäkin aikoja. Se vaikuttaa ennen kaikkea eliöstöön ja sitä kautta koko ekosysteemin.

VIRTAAMAT
Tulvien ajankohdat muuttuvat ja merissä saattavat merivirrat kuten Golf-virta muuttua. Golf-virta on osa Atlantin kiertoliikettä, jossa lämmintä vettä työntyy meren yläosassa pohjoiseen ja saman verran kylmää vettä suuntaa syvemmällä kohti etelää. Pääsyynä kiertoliikkeen mahdolliseen heikkenemiseen on sateiden lisääntyminen Atlantin pohjoisimmissa osissa ilmaston lämmetessä. Tämä johtaa veden suolapitoisuuden alenemiseen. Myös jäätiköiden sulaminen saattaa johtaa suolapitoisuuden alenemiseen. Vesi kevenee eikä painu syvyyksiin niin helposti kuin ennen. Tällöin lämpimän veden tulo hidastuu, eli Golfvirta heikkenee.

Takaisin