PUNAMULTAMAALI
Kampakeraamisen ajan haudoista löydetään punamultaa vainajien päälle ripoteltuna. Luolamaalauksiin luonnon rautaoksideja on käytetty jo 13 000 eKr.
Maalina punamulta aloitti voittokulkunsa maalina Suomessa 1500 –luvun lopulla. Aluksi sitä käyttivät vain varakkaat. Vasta 1800 –luvulla punamulta yleistyi myös rahvaan keskuudessa. Niihin aikoihin säätyläiset alkoivat käyttää kartanonkeltaista maalia.Vielä nykyäänkin rautaoksidipigmenttejä saadaan luonnosta. Punamullan sävy vaihtelee alueittain. Punaisia sävyjä on useita ja niiden lisäksi löytyy myös keltaisia, ruskeita ja sinisiä sävyjä.
Aineet:
50 litraa kylmää vettä (liuotin)
2-3 kg rautasulfaattia (toimii lahonsuoja-aineena )
4 kg hienoa ruisjauhoa (maalin sideainetta)
2,5-5 litraa pellavanöljyvernissaa (maalin sideainetta)
10-13 kg punamultaa ( rautaoksidia, maalin värianetta)
Työohjeet: Keittäminen on hyvä tehdä ulkona riittävän suuressa astiassa. Rautasulfaatti liuotetaan kiehuvaan veteen. Seokseen lisätään ruisjauhot ja annetaan kiehua 20 minuuttia. Seuraavaksi seokseen lisätään punamulta ja annetaan kiehua vielä 25 minuuttia. Liuosta on sekoitettava säännöllisesti, että se ei palaisi pohjaan. Valmiiseen maaliin lisätään vernissaöljy. Kun seos on jäähtynyt, se on valmista käytettäväksi.
Keltaista maalia saadaan käyttämällä punamullan sijasta keltamultaa ja rautasulfaatin sijasta sinkkioksidia. Keltamulta on kidevedellistä punamultaa. Kun sitä kuumennetaan noin 150 asteeseen, vesi irtoaa ja mullan väri muuttuu punaiseksi.
Lähteet:
Aspholm & co. Aine ja energia
Rihlama. Väritieto
http://www.mediatampere.fi/esihistoria/mennyt/kalmi.htm
http://www.honeybee.helsinki.fi/ainejarj/sampsa/lehti/198/tupa.htm"