"Mitä ovat imusolut ja mikä on niiden tehtävä?"
Imusolut osallistuvat vasta-aineiden kanssa elimistön puolustautumiseen vieraita aineita vastaan.
Jotta elimistö voi reagoida vieraita aineita (kuten mikrobeja, viruksia ja erilaisia myrkkyjä) vastaan, on sen ensin tunnistettava kyseinen aine vieraaksi. Tämä tapahtuu imusolujen eli immunosyyttien avulla. Imusolujen pinnalla on erilaisia osia, jotka toimivat vastaanottimina vierasaineen osiin samalla periaatteella kuin entsyymi ja substraatti, jotka sopivat toisiinsa kuin avain lukkoon. Näitä imusolujen pinnan molekyylejä on ihmisen elimistössä hyvin paljon (jopa miljoonia) erilaisia, jotta jokaista vierasta ainetta vastaan olisi olemassa sopiva imusolu.
Elimistön immuniteetti- eli puolustusreaktioille on ominaista, että elimistön imusolujen reaktio vieraaseen aineeseen muuttuu: imukudos "oppii" tunnistamaan vieraita aineita.
Imusoluissa voi säilyä pitkiä aikoja muisti vierasta ainetta vastaan (tällaisia niin sanottuja muistisoluja syntyy elimistössä esim. rokotettaessa) . Kun esimerkiksi poliovirus uhkaa elimistöä, imusolut aktivoituvat ja muodostavat vasta-aineita virusta vastaan. Vasta-ainetta voi muodostua myös elimistön omia soluja vastaan, jolloin puhutaan autoimmuunisairauksista (esim. diabetes).
"Missä imusoluja on?"
Imusoluja on elimistössä paitsi veressä, myös imukudoksessa. Imukudosta on runsaimmin imusolmukkeissa, joista suurimmat sijaitsevat kaulalla, kainaloissa ja nivuksissa. Kun ihminen sairastuu esimerkiksi flunssaan, imusoluja on imusolmukkeissa runsaasti ja kaula saattaa tuntua aralta turvoksissa olevien imusolmukkeiden vuoksi. Myös mm. kita- ja nielurisat ovat imukudosta.
"Onko imusoluja erilaisia?"
Imusoluja on päätyypiltään kahdenlaisia: B–imusoluja ja T–imusoluja. B–imusolut reagoivat vierasaineisiin muuttumalla plasmasoluiksi. Juuri nämä plasmasoluiksi muuttuneet B-imusolut erittävät vereen vasta-aineita. (T–imusolut puolestaan muuttuvat tappajasoluiksi: ne tuhoavat vieraan solun (esim. bakteerin) kiinnittymällä sen pintaan.)