MUOVIT

 

 

OPETTAJALLE

YLEISTÄ MUOVEISTA

YLEISIMMÄT MUOVILAADUT

MUOVIEN KIERRÄTYS

KOKEELLISET TYÖT

TEHTÄVIÄ

YHTEISTYÖSSÄ

LÄHDELUETTELO

MUOVIJÄTTEEN KIERRÄTYS SUOMESSA

 

Suomessa syntyy vuosittain noin 2 miljoonaa tonnia jätettä, josta muovijätettä on 7 % eli 140 000 tonnia. Puolet kaikesta muovijätteestä, 70 000 tonnia on pakkausjätettä.

Muovijäte ei yleensä ole myrkyllistä ja ympäristöä saastuttavaa, mutta se häviää luonnossa erittäin hitaasti. Muovijätteen kierrättäminen on ongelmallista, koska eri muovilaatujen erottaminen toisistaan on vaikeaa ja yksittäistä muovilaatua syntyy jätteenä vähän.

Muovien kierrätys raaka-aineina:

  • Muoviteollisuus kierrättää omat muovijätteensä tekemällä niistä uusia tuotteita.
  • Vähittäiskaupat pyrkivät kierrättämään pakkausmuovinsa.
  • Lääke- ja elintarviketeollisuus eivät voi hygieniasyistä käyttää kierrätysmuovia.
  • Muovia ei voi kierrättää loputtomiin, koska sen ominaisuudet huononevat jokaisella uudelleenkäyttökerralla.
  • Suomessa uusiomuovin käyttö on toistaiseksi kalliinpaa kuin uuden raaka-aineen käyttö.

 

Muovituotteiden kierrätys:

  • Suomessa tällä hetkellä on käytössä kierrätysjärjestelmä vain virvoitusjuomapulloille ja -koreille.

  • Vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden välillä kiertävät erilaiset kuljetuslaatikot ja pakkausmateriaalit.

Muovien kemiallinen kierrätys:

  • Tarkoittaa, että jätemuovi hajoitetaan kemiallisesti takaisin pieniksi yhdisteiksi, jotka polymeroidaan uudeksi muovin raaka-aineeksi.

  • Kemiallisen kierrätyksen mahdollisuuksia tutkitaan koko ajan, mutta toistaiseksi siihen

ei ole löydetty sekä toimivaa että taloudellisesti kannattavaa yhteisratkaisua.

 

 

 

 

 

Muovien polttaminen:

  • Suomessa muovista tuotetaan energiaa sekoittamalla sitä pieni osa muun polttoaineen

joukkoon.

  • Muualla Euroopassa muovijätettä poltetaan muun jätteen mukana jätteenpolttolaitoksissa

energian tuottamiseksi.

  • Muovijätteen polttamisella jätteen määrä ja fossiilisten polttoaineiden tarve vähenee,

mutta hiilidioksidipäästöt ympäristöön kasvavat.

  • Kotona syntyvää muovijäte suositellaan aina vietäväksi kaatopaikalle.
  • Sitä ei kannata polttaa kotona, koska jotkut muovit kehittävät palaessaan

myrkyllisiä kaasuja.

 

Muovien hajoaminen:

  • Tavallisten m uovien hajoaminen luonnossa on hidasta. Esimerkiksi PE-muovista

valmistetun muovikassin hajoaminen kestää 5 vuotta.

  • Biohajoavat muovit hajoavat nopeammin, koska niihin on lisätty tärkkelystä.
  • Biohajoava muovi tarvitsee happea hajotakseen.
  • Biohajoavan muovin lisäaineet huonontavat muovin lujuutta eli tavallisen muovikassin

kanssa yhtä kestävän biomuovikassin valmistamiseen kuluu paljon enemmän raakamuovia.

 

 

 

 

 

Etusivu