Hieman historiaa
MAITOA, PIIMÄÄ, JUUSTOA...
Maidon käyttö juomana Suomessa ei luultavasti koskaan ole ollut kovinkaan yleistä. Sen sijaan hapatettua maitoa, piimää, on juotu yleisesti kaikkialla maassamme. Myös maitotuotteitten valmistus on Suomessakin tunnettu jo ammoisista ajoista alkaen.
Voin ja juuston valmistus on ollut maitotaloutemme tärkein osa. Tiedetään, että voita ja juustoa on menestyksellisesti valmistettu myös meillä kauan. Sveitsissähän juustonvalmistus osattiin jo kivikaudella ja voita on Babyloniassa valmistettu 3000 eKr. Maassamme määrättiin voivero 1250-luvulla ja 1550-luvulla voita riitti vientiin maan rajojen ulkopuolellekin. Suomalainen talonpoikaisjuusto oli myös hyvässä maineessa ja erilaisten maatiaisjuustojen valmistus näyttää olleen tunnettua maassamme 1700- ja 1800-luvuilla.
Jäätelö tuli Suomeen 1700-luvulla, vaikka se oli tunnettu Kiinassa jo hyvin kauan sitten ja Euroopassakin jo 1400 eKr. Yleisölle jäätelöä alettiin myydä 1900-luvun alussa, jolloin sitä valmistettiin kotona ja myytiin kaduilla ja toreilla. Jäätelön teollinen valmistus alkoi 1934 Valion Turun meijerissä.
Kirnu
MIKSI MEIJEREITÄ
Meijeriteollisuuden alkuperäinen tarkoitus on maidon jalostaminen. Niin kauan kuin maataloudessa työskentelevä väestö kykeni tuottamaan vain hieman enemmän elintarvikkeita kuin se itse tarvitsi, ei ollut olemassa mainittavaa mahdollisuutta kehittää elinkeinoelämää maatalouden ulkopuolella. Näin Suomessa oli 1800-luvun loppuvuosiin asti.
Ensimmäiset meijerit Suomessa perustettiin suurten kartanoiden yhteyteen. Niissä valmistettiin voita ja juustoa. Meijereillä ilmeni pian tarvetta saada laadukasta raaka-ainetta, jolloin maitoa ja siitä valmistettuja tuotteitta ruvettiin tutkimaan säännöllisesti. Silloin myös kansainvälinen toiminta alkoi ja perustettiin Kansainvälinen meijeriliitto, IDF, vuonna 1903. Myös hinta määräytyi laadun mukaan. Kuitenkin vasta 1947 saatiin Suomeen maidontarkastuslaki.
Meijerisuolamainos vuodelta 1910
NOBEL-PALKINTO SUOMEEN
Suomalainen tiedemies, Suomen biokemian isä, Artturi Ilmari Virtanen (15.1.1895 – 11.11.1973) sai Nobel-palkinnon kehittämästään rehunsäilöntämenetelmästä, AIV-rehusta, vuonna 1945. Virtanen huomasi, että jos pH saadaan nopeasti muutetuksi 4:ään tai sen alapuolelle, estyvät haitalliset käymiset, proteiinien hajoaminen ja soluhengitys. Tämä tehtiin lisäämällä heinän sekaan suolahapon ja rikkihapon seosta.
A.I. Virtanen oli tutkinut myös voin säilymistä. Hän totesi jo 20-luvulla, että on olemassa yhteys voin säilymisen ja sen sisältämien vesipisaroiden happamuuden välillä. Ongelmana oli voihin tuleva öljyinen maku. Jos säilytetään hapatettua voita, se on neutraloitava. Näin tehdään yhä edelleen. Virtanen patentoi kehittämänsä suolan, joka on dinatriumfosfaattia, ja siitä alettiin käyttää nimitystä AIV-suola. Artturi Ilmari Virtanen, AIV, oli kantaaottava hahmo sodanjälkeisessä Suomessa.
AIV-postimerkki julkaistiin sen kunniaksi,
että AIV:n syntymästä oli kulunut 85 vuotta.
Postimerkki © Suomen Posti OyjRavintokysymykset merkitsivät hänelle paljon ja varsinkin ihmisten aliravitsemuksen hän halusi poistaa. Virtanen ei tyytynyt hyvään, piti olla parasta. Hän valmisti aina työnsä huolellisesti. Myös politiikkaan hän otti voimakkaasti kantaa. Kekkosen politiikka ei ollut hänen mieleensä.
A.I. Virtanen oli aktiivinen tiedemies elämänsä loppuun asti. Hänellä oli oma koetila Sipoossa, jossa hän tutki maitoon ja lehmien ruokintaan liittyviä kysymyksiä. Kuitenkaan enää voisuolan ja AIV-rehun kaltaisia keksintöjä ei syntynyt.
A.I. Virtasen nimikirjoitus (Tuija Timosen arkistosta)VIIMEISET VUOSIKYMMENET
Luonnontieteellisen tietämyksen lisääntyminen on kehittänyt huomattavasti myös erilaisia maitovalmisteita. Sodan jälkeen koulumaitoon lisättiin D-vitamiinia lasten hyvinvoinnin takaamiseksi. 1970-luvulla kehittyivät lastenruuat ja 1990-luvulla vähälaktoosiset tuotteet. Nyt kehitetään suurta huomiota saaneita terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Maidon koostumusta osataan jo tänä päivänä muuttaa siten, että ihmisen kannalta huonot osat korvataan hyvillä.
