Jan Babtist van Helmont (1577-1644)Jan Baptist van Helmont (1577-1644) oivalsi, että metallin liuetessa happoon, esimerkiksi kun hopea liukenee aqua fortikseen eli typpihappoon, hopea piiloutuu liuokseen ja sen saa myöhemmin sieltä talteen. Helmont ymmärsi, että transmutaatiota ei tapahdu, kun metalli saostaa toisen metallin liuoksesta. Helmont hylkäsi aikaisemmat käsitykset neljästä alkuaineesta. Hän uskoi kaiken koostuvan ilmasta ja vedestä, mutta ilmaa ei voinut kuitenkaan muuttaa aineeksi. Hän perusteli nerokkaasti päätelmänsä kuuluisalla kokeellaan, jossa hän istutti 5 naulaa ( 2,27 kg ) painavan pajun kahteensataan naulaan kuivaa multaa ja kasteli sitä viiden vuoden ajan sekä sadevedellä että tislatulla vedellä. Sen jälkeen hän nosti pajun ruukusta ja totesi sen painavan 169 naulaa ( 76,66 kg ). Hän punnitsi myös mullan ja huomasi sen painavan vain 5 unssia ( 141,75 g ) vähemmän kuin kokeen alussa ja näin päätteli että pajun painonlisäys johtui vedestä, joka oli muuttunut puuksi. Hän ei tiennyt, että puu ottaa ilmasta hiilidioksidia. Virhe oli ironinen, sillä hän itse oli kuitenkin ottanut sanan kaasu käyttöönsä ja tunnisti kaasut uudeksi aineluokaksi. Hän kutsui niitä mysteerisiksi villeiksi hengiksi. Sana kaasu on luultavasti johdettu kreikan sanasta chaos , joka tarkoitti kaaosta. Helmont päätteli, että kun 62 naulaa ( 28,12 kg ) puuhiiltä poltetaan, jää jäljelle vain yksi 1 naula ( 0,45 kg ) tuhkaa, on lopun 61 naulan ( 21,67 kg ) kadottava kaasuna ilmaan. Hän antoi tälle nimen gas sylvester eli metsäkaasu, joka nykyään tunnetaan hiilidioksidina.Lähteet:
| |
Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Terhi Ahonen © 2005 |