Brønstedin ja Lowryn happamuusteoriat

Tanskalainen Johann Nicolaus Brønsted (1879 -1947) ja Thomas Martin Lowry (1874 - 1936) esittivät toisistaan riippumatta Arrheniusta laajemmat happamuutta ja emäksisyyttä kuvaavat teoriat vuonna 1923. He pitivät happoja vetyionien luovuttajina ja emäksiä niiden vastaanottajina.

Aine voi olla happo vain siinä tapauksessa, kun sen on yhteydessä toiseen aineeseen, joka ottaa vastaan hapon vetyionin:

happo + emäs = uusi happo + uusi emäs.

Kun happo synnyttää uuden emäksen, konjugoidun emäksen niin vastaavalla tavalla emäs synnyttää uuden konjugoidun hapon. Brønstedin ja Lowryn teoria salli näin ollen vetyionin siirtymiseen perustuvan luokittelun happo-emäsreaktioksi muissakin, kuin vesiliuoksissa.

Uusi happo-emäskäsite johti oivallukseen, että veden kaltaiset liuottimet voivat toimia emäksinä, jolloin ne vastaanottavat vetyionin ja muodostavat oksoniumionikompleksin H₃O⁺, tai happoina, jolloin muodostuu hydroksyyli-ioni OH^-.

Suolahapon ja ammoniakin protolyysireaktio vedessä Brønstedin ja Lowryn mukaan:

Lähde:
Hudson: Suurin tiede kemian historia, Gummerrus kirjapaino Oy, 2002

..takaisin aikajanaan